Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko kävi ensin läpi nykytilan puutteita ja totesi, että kokoomuksenkin tavoite on toisen asteen tutkinto kaikille.

Risikko totesi, että Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste muita Pohjoismaita selvästi alhaisempi. Joka viides 3-5 -vuotias on edelleen varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Lisäksi jopa 6000 nuorta päättää joka vuosi peruskoulun ilman riittäviä perustietoja ja -taitoja

Kokoomuksen mukaan on toteutettava kaksivuotinen esiopetus. Tämä tarkoittaisi sitä, että varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä kasvaa 75 %:sta 100 %:iin.

Kokoomus painottaa varhaista tukea, oikea-aikaista ja yksilöllistä palvelua sitä tarvitseville sekä ongelmiin puuttumiseen ajoissa.

– Jossain vaiheessa on oikeasti otettava koppi näistä nuorista. Meidän mielestämme pakko ei ole oikea keino motivaation kannattelemiseen. Ihminen tarvitsee motivaatiota….Kannettu oppilas ei luokassa pysy.

Kokoomus haluaa myös muun muassa panostaa varhaiskasvatuksen laatuun ja alentaa niiden maksuja edelleen sekä pienentää peruskoulun ryhmäkokoja. Risikko nosti esiin myös peruskoulun jälkiohjausvelvoitteen vahvistamisen sekä opinto-ohjaukseen satsaamisen. Ammatillisen koulutuksen opettaja- ja ohjaajaresurssin lisäyksestä on tehtävä pysyvä.

Kokoomuksen mukaan on toteutettava myös 50 prosentin oppimateriaalilisä ja on pidettävä huoli siitä, ettei kenenkään opiskelu vaarannu oppimateriaalikustannusten vuoksi. Kun oppimateriaalilisä tulee nyt kuukausittain, kokoomuksen mukaan sen voisi ehkä maksaa isommassa erässä alkupainotteisesti.

Risikko kertoi, että kokoomuksen vaihtoehto oppivelvollisuusiän nostamiselle maksaisi 350 miljoonaa euroa pysyvinä panostuksina. Risikon mukaan pysyvät korotukset ovat noin 200 miljoonaa enemmän kuin hallituksen esityksen pysyvät korotukset.

– Hallituksen mallissa on suuri riski, että osaamisen taso heikentyy, koska rersursseja ei pysyvästi laiteta koulutuksen laatuun eli opetukseen ja ohjaukseen vaan ne suunnataan materiaaliin ja koulukyyteihin, kansanedustaja Sari Multala (kok.) sanoi kokoomuksen tiedotustilaisuudessa tänään eduskunnassa.

Kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan kokoomuksen keinot pureutuvat suoraan juurisyihin.

– On hyvä huomata, että opettajat ja asiantuntijat kasvatusalalla pitävät näitä meidän keinoja ensisijaisina ja kannattavat niitä laajasti, Vikman sanoi kantanaan.

Vikmanin mielestä näyttö ja tietopohja oppivelvollisuusiän noston tehokkuudesta on hyvin epävarma. Hallituspuolueissa asiasta ollaan luonnollisesti täysin toista mieltä.

Sari Multalan mukaan vielä ei ole vastausta siihen, lisääkö hallituksen uudistus toisen asteen suorittajia. Hänen mukaansa oppivelvollisuusiän nostoa kannattaneen Talouspolitiikan arviointineuvoston kantakin perustuu siihen, että koulussa jatketaan muutama kuukausi pidempään eikä siis siihen, että suoritetaan tutkinto.

– Tämä on se olennainen kysymys. Tutkinto on se, millä pärjätään työelämässä ja saadaan se osaaminen. Hallituksen mallissa ei ole niitä elementtejä, joilla toisen asteen tutkinnon saisi suoritettua. Se on huolenaiheemme. Haluaisimme tarjota tukea juuri niille nuorille, jotka tarvitsevat sitä suorittaakseen toisen asteen tutkinnon. Siihen ei oppivelvollisuus valitettavasti auta. Se on pätkäistävä 18 vuodesta ja se ei tätä ongelmaa ratkaise.

Kokoomus siis painotti, että oppivelvollisuusikä päättyisi jatkossa sinä päivänä, kun nuori täyttää 18 vuotta ja toisen asteen tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti vuotta myöhemmin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan “aika lailla konsensus tuntuu olevan se”, että se mihin hallitus käyttää rahat, ei tule auttamaan toisen asteen tutkintojen määrän kasvuun.

Mykkäsen mukaan oppivelvollisuuden säätäminen aiheuttaa yhteiskunnallisen pakon puuttua niihin asioihin, joihin kokoomus on nyt rahaa satsaamassa eli esimerkiksi siihen, että toisella asteella puuttuu käsiä, jotka voisivat ottaa koppia vaikeuksissa olevista nuorista.

Tutustu kokoomuksen malliin tästä linkistä