Politiikka
27.12.2016 19:00 ・ Päivitetty: 28.12.2016 07:47
Kommentti: Vanha puolue, vanhat elkeet, tuho vain jäljelle jää
Oikeastaan en tiedä, mitä näistä kotimaisista puolueista pitäisi sanoa. Ehkä joku myöhempien aikojen valtiotieteilijä osaa sanoa, miksi tässä aina käy näin.
Vihreillä kaikki oli hyvin. Kannatus kasvoi kohisten. Puheenjohtaja Ville Niinistö niitti mainetta turuilla ja toreilla, argumentointi oli kaikki kilpailijat peittoavaa, mutta silti kuuntelevaa.
Hän hallitsi, vallitsi jopa opposition ääntä käyttäen. Moni toivoi, että jatkaisipa armas Ville vielä.
Sitten peliin astuivat vihreiden puoluesäännöt. Ei, Ville ei voi jatkaa, vaan hänen on lähdettävä. Säännöt sanovat niin.
– Muutetaan sääntöjä, kajahti kentältä.
Villen oli saatava jatkaa.
– Ei. Tämä loppuu tähän. En ole käytettävissä, vaikka muuttaisittekin sääntöjä, Ville sanoi.
Lisää aiheesta
Tyrmistys vihreiden keskuudessa oli suuri, samoin helpotus kilpailijapuolueissa. Heidän leirissä tiedettiin, että vihreät eivät löytäisi pitkään aikaan yhtä valovoimaista puheenjohtajaa kuin Ville oli ollut. Hän ei ollut päästänyt sellaista vahinkoa tapahtumaan, että rinnalla olisi kasvanut joku seuraaja. Hän oli toiminut kuin rhododendron, alppiruusu, joka peittää ja tukahduttaa kaiken.
Sinänsähän tässä ei ole mitään uutta. Suositulle puheenjohtajalle tuppaa käymään näin. Ja tuppaa käymään, kuten muillekin vanhoille puolueille. Kun puheenjohtajasta aika jättää tavalla taikka toisella, alkaa pitkään uinunut valtapeli. Ja ne roiskeet eivät ole kauniita. Kannatuskin siinä rytinässä laskee.
Ettekö usko? Koettakaapa hävittää puutarhaanne pesiytynyt kaunis vihulainen alppiruusu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.