Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

”Koomista” – Heinäluoma kummeksuu vaisua reagointia Venäjän keskustelukutsuun

Kari Hulkko

Kansanedustaja Eero Heinäluoma ei ole tyytyväinen poliittiseen äänenväriin, jollaa Venäjän keskustelukutsu Itämeren maille on otettu Suomessa vastaan. Hänen mielestään kutsu on myönteinen ja selkeää jatkoa presidentti Sauli Niinistön transponderi-aloitteelle ja myös osa laajempaa kuvaa, jossa Venäjän ja lännen välit voivat kääntyä parempaan päin.

Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut kutsuvansa Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin edustajia neuvotteluihin Moskovaan syyskuussa. Nato-maista esillä ovat olleet ainakin Puola ja Baltian maat.

Suomen puolustusministeriön mukaan asialistalla olisi muun muassa Itämeren turvallisuuden asioita ja sotaharjoitusten seurannan kysymyksiä.

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma näkee Venäjältä tulleen kutsun loogisena jatkona tasavallan presidentti Sauli Niinistön hiljattain tekemälle aloitteelle. Niinistö ehdotti tavatessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomessa toimia, jotka johtaisivat siihen, etteivät koneet lentäisi Itämerellä tunnistetietoja lähettävät transponderit pois kytkettyinä. Toteutuessaan Niinistön ehdotus lisäisi lentoturvallisuutta ja lieventäisi sotilaallista jännitystä. Asiaa on käsitelty Nato-maiden ja Venäjän kesken.

– Se oli hyvä ja rakentava aloite, johon Venäjä tarttui ja jonka se ilmoitti hyväksyvänsä, Heinäluoma sanoo.

Hänen mielestään on ”koomista”, kun Venäjä nyt jatkaa Niinistön aloitteen pohjalta etenemistä, että suomalaisessa julkisuudessa annetaan vaivaantuneita lausuntoja kutsusta keskustelemaan Moskovaan.

– Jos naapuri tarttuu Suomen aloitteeseen, pitäisi olla pikemminkin tyytyväinen. Aloite oli minusta hyvin muotoiltu. Keskustelut käytäisiin asiantuntijatasolla, ei korkealla poliittisella tasolla, jolloin jännitteet ovat vähäisempiä. Toivon, että keskustelut toteutuvat ja että Suomi jatkaa Niinistön aloitteen eteenpäinvientiä osallistumalla niihin.

Onhan Naton sisälläkin jännitteitä.

Heinäluoma ei tarkoita, että Suomen pitäisi välittömästi ilmoittaa, että se osallistuu keskusteluun. Yleisellä tasolla siihen pitäisi hänen mukaansa kuitenkin suhtautua myönteisesti ja reagoida kutsuun rakentavana eleenä.

– Ensin pitäisi sanoa yleinen myönteinen kanta ja sitten se, että on luontevaa keskustella erityisesti Ruotsin kanssa vastauksen sisällöstä ja siitä, miten keskusteluihin mennään.

Puolustusministeriö tiedotti eilen pitävänsä Venäjän aloitetta mielenkiintoisena. ”Koska tässä vaiheessa Venäjän suunnitelmista kutsua maita keskusteluihin ei ole tarkempaa tietoa, ei asiaa voida yksityiskohtaisemmin kommentoida. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että kysymys lentoturvallisuudesta Itämeren alueella on ajankohtainen ja tärkeä”, ministeriö lausui.

Heinäluoman mielestä on selvää, että keskusteluun Itämeren turvallisuudesta tarvitaan myös Itämeren alueen Nato-maat.

– Koostumus on ihan looginen, jos siinä on Itämeren alueen valtiot mukana. Ihmettelisin suuresti, jos Nato ei olisi valmis siihen, että transpondereiden käytöstä keskustellaan. Sitten on eri asia, onko Nato-mailla intressi laventaa keskustelujen listaa transpondereista laveammelle vaikkapa lentokoneiden ja sotalaivojen keskinäisen kohtaamisen sääntöihin.

Heinäluoma ei lähde spekuloimaan vaihtoehdolla, jossa muut maat kieltäytyvät kutsusta ja Suomi joutuu ratkaisemaan oman kantansa yksin. Hänen mukaansa on viisaampaa lähteä siitä, että tapaaminen onnistuu laajalla kokoonpanolla.

Kansanedustaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi tänään tiedotteessaan, että on epäselvää, koskeeko Venäjän kutsu kaikkia Nato-maita vai vain pienempää ryhmää. Vanhasen mukaan on vaikea uskoa, että suppeamman ryhmän kokoontuminen olisi realistista. Nato esiintyy yhtenä.

– Suomella ja Ruotsilla luulisi tämän suhteen kuitenkin olevan liikkumavaraa, Vanhanen jatkoi.

Heinäluoma sanoo ajattelevansa asiaa pitkälti samalla tavalla.

– Jos olet tavoittelemassa jännityksen lieventämistä Itämerellä, kyllä siihen kaikki Itämeren valtiot tarvitaan mukaan. Suomen kannalta Naton mukanaolo organisaationa ei ole mikään ongelma. Tavoitteena pitää olla, että vähintäänkin kaikki Itämeren valtiot ovat mukana ja suppeammista vaihtoehdoista ei kannata puhua.

– Varmaan Nato-maat pyrkivät yhteiseen vastaukseen, mutta onhan Naton sisälläkin jännitteitä. Saksa on korostanut vuoropuhelua ja erityisesti Baltian maat ovat olleet hyvin kovia suhteessa Venäjään ja uskoneet enemmän, että voima ja pakotteet ovat ensisijaisia. Naton pitää sisällään ratkaista linjansa.

Tätä hetkeä pitäisi nyt käyttää hyväksi.

Heinäluoma liittää Venäjän keskustelukutsun myös laajoihin yhteyksiin. Hän uskoo, että USA:n presidentti Barack Obama haluaa vielä loppukaudellaan löytää ratkaisun Ukrainan kriisiin.

– Tosiasia on, että ensi kertaa kahteen vuoteen ilmapiiri on selvästi muuttunut. Tätä hetkeä pitäisi nyt käyttää hyväksi. Toisaalta pakotteet purevat Venäjällä ja sillä on intressi purkaa niitä ja Ukrainassa on talous kuralla ja siellä on halua myös saada sotiminen loppumaan. Myös Euroopassa hyvin harva ihannoi vastakkainasettelua.

Heinäluoman mielestä Suomessa ei ole havaittu Obaman ulkopolitiikan isoa linjaa, johon on kuulunut muun muassa sopimus Iranin kanssa, Kuuban suhteiden normalisointi ja joukkojen vetäminen tai vähentäminen Irakista ja Afganistanista.

– Tähän sopisi, että Ukrainan kriisiin voisi löytyä ratkaisu. Ovi on nyt auki.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

DEMOKRAATTI

Kotimaa
29.5.2020
Kaarlo Simojoki on hoitanut satoja alkoholisteja, huumeiden käyttäjiä ja peliriippuvaisia: ”Oletko nähnyt yhtään tukikonserttia juoppojen puolesta?”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE