Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio aloitti puheen toteamalla, että
tiukat koronarajoitukset eivät ole enää tarpeellisia, vaan ravintolat, tapahtumat ja harrastukset voitaisiin jo avata normaalisti.

Tavio sanoi, että hallitus ajaa tästä huolimatta järeää uutta rajoitustoimea, koronapassia.

– Koronapassi aloittaa kansalaisten lajittelun rokotettuihin ja rokottamattomiin jopa julkisissa palveluissa kuten uimahalleissa. Koronapssi murentaa terveystietojen yksityisyyden suojaa sekä tosiasiallisesti pakottaa ottamaan rokotuksen jos ei siis tahdo jäädä yhteiskunnan ulkopuoliseksi.

Hänelle vastasi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Kiuru totesi, että ilman kattavaa rokotesuojaa ei päästä siihen tavoitteeseen, josta Tavio puhui, eli että yhteiskunta olisi auki.

– Tällä rokotekattavuudella mikä meillä on, ei suojella vielä yhteiskuntaa.

Kiuru huomautti, että koronatartuntoja on yhä varsin paljon päivittäin.Halliotuksen lähtökohtana on riittävän korkean rokotekattavuuden saavuttaminen.

Kiuru huomautti Taviolle, ettei koronapassia oteta koko maassa rajoitustoimena käyttöön. Kiurun mukaan koronapassin merkitys on pikemminkin aivan päinvastainen.

– Kysymys on siitä, kun jollakin alueella kun on tartuntarypäs, että siellä koronapassilla voi vapautua näistä rajoituksista. Se on siis rajoituksista vapauttamisen väline niillä alueilla, joissa tartuntaryppäitä on, Kiuru huomautti.

Ville Tavio jatkoi THL:n antaneen “poikkeuksellisen kovasanaisen lausunnon” sosiaali- ja terveysministeriölle. THL piti kyseenalaisena sitä, että koronapassia kaavaillaan jo 12-vuotiaille lapsille.

Tavio sanoi, että THL:n arvion mukaan koronapassi estäisi pahimmassa tapauksessa pienten lasten harrastustoiminnan.

– Miksi rokottamaton lapsi ei ansaitse mielestänne yhtäläistä pääsyä leikkipaikalle? Tavio kysyi Kiurulta.

Kiuru totesi, että hallituksessa käytiin paljon keskustelua lasten edusta.

– Lähtökohta on se, että lasten ja nuorten harrastustoiminnan osalta me olemme nimenomaan halunneet, että lapsen etu olisi aina ensisijassa.

– Emme suosittele tänään lähteneessä ohjauskirjeessä sosiaali- ja terveysministeriöstä lasten ja nuorten harrastuksiin näitä rajoituksia.

Jos jollain alueella kuitenkin tulisivat rajoitustoimet käyttöön, Kiuru muistutti jälleen perussuomalaisia siitä, että koronapassi nimenomaan vapauttaisi lapset rajoituksista.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan jkoronapassiin liittyy käytännöllisiä ongelmia. Rokottautumisen vaihtoehto on se, että käy testeissä kolmen päivän välein. Hän valitti, että kustannukset lankeavat testattaville.

Purra tulkitsi, että käytännössä ihmisellä täytyy olla rokote, mikäli hän haluaa osallistua palveluihin eikä jäädä kotiin.

Purra sanoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) suhtautuneen huhtikuussa kielteisesti koronapassiin ja kysyi miksi näkökulmat eivät enää ole voimassa.

Marin sanoi, ettei olisi keväällä ollut valmis ottamaan rokotepassia, koska rokotekattavuutemme oli silloin niin alhainen.

– Me haluamme avata yhteiskunnan, me tulemme sen tekemään. Me emme siis tule olemaan yhteiskunnassa, jossa normaalitilanne olisi se tulevaisuudessa, että meillä on rajoitustoimia käytössä.

Kiurun tavoin Marinkin painotti sitä, että passin avulla voisi nimenomaan vapautua paikallisista rajoitustoimista, mikäli niitä vielä jouduttaisiin ottamaan käyttöön.

– Eli se on väline yhteiskunnan pitämiseksi auki, Marin summasi.

– Me emme siis kaavaile sellaista yhteiskuntaa, että toiminnot ovat kiinni kaikilta paitsi passilla. Vaan lähtökohta on se, että kaikki on kaikilla auki, hän jatkoi.

– Oletteko tosiasiassa säätämässä tästä rokotepakon? kysyi puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Marin totesi, että Suomessa rokotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen.

– Kun me saamme rokotuskattavuuden riittävälle tasolla, näillä näkymin lokakuussa, me avaamme yhteiskunnan toiminnot. Me luovumme näistä kaikista rajoituksista, mitä meillä on…Eikä siellä ravintolan, harrastuksen tai muussa vapaa-ajan toiminnassa keneltäkään kysytä passia.

Perussuomalaiset jatkoivat sinnikkäästi saman levyn pyörittämistä. Varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas oli vuorossa seuraavana. Hän vetosi perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin ja kysyi, edistääkö koronapassi yhdenvertaisuutta.

Krista Kiurua kysymys ihmetytti.

– Koko keskustelussa tuntuu nyt siltä, että onko tämä koronapassia koskeva esitys edes luettu. Suosittelen sen lukemista, koska tässä ei ole kysymys kuten perussuomalaisten ryhmä tuntuu antavan ymmärtää, että me otamme koronapassin Suomessa käyttöön jokaisen ravintolan ja harrastustoiminnan ovella. Ei tällaista ole, me emme mahdollista sitä.

– Vain silloin kun viranomaisvaltuuksin säädetään alueelle merkittävän tautiryppään tapauksessa rajoituksia, silloin näistä rajoituksista on mahdollisuus vapautua. Tämä ei tunnu menevän nyt millään ymmärrykseen. Me jankkasimme tätä täällä jo eilen. Ja toivoisimme, että perehdytään tähän esitykseen ennen kuin annetaan väärää todistusta siitä, mihin koronapassia tarvitaan.

Kiurun mukaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta olennainen kysymys on se, mikä on koronapassin tarkoitus.

– Tässä tapauksessa koronapassin käyttöönotto on toimijoille vapaaehtoista ja passi on käytössä vain, jos rajoitustoimia on olemassa.