THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan tehosteannoksia annetaan vain suurimmassa riskissä oleville, sillä kansallinen koronastrategia tähtää vakavien koronatapausten ja kuolemien ehkäisyyn sekä terveydenhuollon kapasiteetin ylläpitoon.

Valtaosa nuorista ja työikäisistä aikuisista on jo kohdannut koronaviruksen yhden tai useamman kerran ja saanut lisäksi koronarokotteita.

- Tämä yhdistelmä, rokotteet ja luonnon viruksen kohtaaminen, on antanut monelle hyvin paljon sekä immunologista muistia että myös sitä kautta suojan vakavia tautimuotoja vastaan, Nohynek sanoo.

TÄLLÄ kertaa tehostetta ei suositella myöskään terveydenhuollon työntekijöille, jos he eivät kuulu riskiryhmiin. Nohynek huomauttaa, että valtaosalla terveydenhuollon ammattilaisista on niin ikään jo rokotesuoja vakavaa tautia vastaan, joten heillä on sen myötä riittävä suoja itselleen.

- Heidän rokottamisellaan ei saataisi kovinkaan paljon lisähyötyä tätä virusinfektiota vastaan. Euroopan tartuntatautivirasto on arvioinut, että hyvällä tehosterokotekattavuudella pystytään ehkäisemään vain alle neljä prosenttia koronainfektioista.

Koronarokotteita ei saa tällä hetkellä myöskään ostaa esimerkiksi yksityisestä terveydenhuollosta. Nohynekin mukaan on lääkevalmistajista kiinni, haluavatko he jossain vaiheessa tuoda rokotteita vapaille markkinoille reseptilääkkeeksi.

- Tiedän, että muutamat valmistajat ovat tätä harkinneet myös Suomen osalta.

Hän kuitenkin huomauttaa, että kun viime syksynä oli mahdollista hakea rokotteita yksityiseltä sektorilta, niiden suosio ei ollut kovin korkea: rokotteita annettiin noin 14 000.

SUOMEEN on tilattu mrna-rokotteita noin miljoona annosta ja säästävällä rokotustekniikalla annoksia saadaan noin 300 000 lisää. Lisäksi marras-joulukuussa on tulossa 165 000 annosta proteiiniadjuvanttirokotetta, joka sai Euroopan lääkeviranomaiselta myyntiluvan maanantaina.

- Kaikki kohderyhmiin kuuluvat eivät viime kaudella ottaneet rokotetta, ja jos sama tällä kaudella toteutuu, niin tämän määrän pitäisi riittää, Nohynek ennakoi.

Koronarokotteet on ollut tarkoitus antaa pääosin samaan aikaan influenssarokotteiden kanssa. Tilannetta on hankaloittanut se, että koronaepidemia alkoi jo pari viikkoa sitten, mutta influenssakausi ei ole vielä käynnissä. Yleensä influenssakauden huippu saavutetaan vasta tammi-helmikuussa, viime kaudella tosin jo vuodenvaihteessa.

Influenssarokotetta ei mielellään anneta kovin varhain, sillä erityisesti iäkkäämmillä ihmisillä sen suojateho hiipuu nopeasti, alle puolessa vuodessa.

Nohynekin mukaan valtaosa alueista antaa kuitenkin rokotteet samanaikaisesti.

STT / Terhi Riolo Uusivaara