─ THL:n seurantatutkimuksen myötä on vihdoin aika puhua kotihoidon tilanteesta Suomessa. Keskustelussa on aika murtaa myös paljon toisteltu mantra siitä, että oma koti olisi aina vanhukselle se paras paikka asua. Kotona on tällä hetkellä myös monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti. Esimerkiksi muistisairauden edetessä monelle yksinasuvalle yhteiskoti olisi inhimillisesti parempi asuinpaikka, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Mäkisalo-Ropponen vaatii, että erityisesti yhteisökoteihin panostettaisiin. Hän on erityisen huolissaan niistä vanhuksista, jotka eivät yksinäisyyden ja turvattomuuden takia halua olla omassa kodissaan vaan toivovat pääsevänsä yhteisökotiin. Näitä vanhuksia ei voida pakottaa kotihoidon asiakkaiksi vasten tahtoaan.

─ Osana laajempaa keskustelua kotihoidon tilanteesta tarvitaan uusia avauksia kotihoidon henkilökunnan aseman parantamiseksi. Heitä uuvuttaa todellisuuden ja ammatti-identiteetin välinen ristiriita. He tietävät, mitä olisi hyvä kotihoito, mutta resurssien niukkuuden takia sitä ei voi toteuttaa. Hoitajat kertovat myös, ettei heillä ole aikaa pitää ruokataukoja vaan he syövät eväitä rappukäytävissä tai autossa matkalla paikasta toiseen. Tilanne vaatii nyt aitoa korjausliikettä, Mäkisalo-Ropponen vaatii.