Politiikka
19.5.2020 10:42 ・ Päivitetty: 19.5.2020 11:02
Krista Kiuru kävi läpi niin ravintoloiden avaamisen lainsäädännöllisen perustan kuin käytänteet – oireisena ei asiaa sisään
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli tänään valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa sitä, miten hallitus aikoo löyhentää ravintolatoiminnan rajoituksia kesäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen.
Hallitus esittää tartuntatautilakiin väliaikaista sääntelyä.
Lakiteknisesti kyse on perustuslain 23 mukaisesta tilapäisestä lainsäädännöstä, jolla erityisestä syystä säädettäisiin valtioneuvostolle valta säätää asetuksella velvoitteiden ja rajoitusten sisällöt.
Laki olisi voimassa lokakuun loppuun. Rajoitukset eivät koskisi henkiolöstöravintolatoimintaa eivätkä ruoan ja juoman noutomyyntiä. Asetuksen avulla hallitus voisi kuitenkin tarvittaessa nopeastikin lieventää tai kiristää rajoituksia.
Laki antaa mahdollisuuden säädellä ravintolatoimintaa myös alueellisesti. Nyt alueellista sääntelyä ei tule.
Kiuru huomautti, että rajoitukset voivat olla voimassa vain sen ajan ja siinä laajuudessa kuin ne ovat välttämättömiä koronan leviämisen estämiseksi. Valtioneuvosto seuraa edellytysten voimassaoloa. Jos ne eivät enää täyty, tilapäiset säännökset on kumottava.
Hallituksen tarkoitus on parin viikon välein tarkastella, miten ihmiset sitoutuvat pelisääntöihin, miten ravintola-alan oma itsesääntely toimii sekä miten koronavirusta on pystytty estämään.
Aluehallintovirastot valvovat käytännössä ravintoloita. Ne voivat jopa määrätä ravitsemisliikkeen suljettavaksi kuukaudeksi, jos velvoitteita rikotaan olennaisesti. Tällöin poliisi antaisi virka-apua.
Näkyvä mahdollisuus desinfiointiin.
Mikä sitten käytännössä hallituksen toimien myötä muuttuisi?
1.6. alkaen kiinni olleet ravitsemusliikkeet avattaisiin asiakkaille.
Käyttöön otettaisiin siis tartuntatautilaki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain sijaan. Tartuntatautilaissa ravitsemisliikkeille säädetään yleiset velvollisuudet tilojen ja pintojen puhdistamisesta, riittävän etäisyyden ylläpitämisestä, käsien puhdistamisesta sekä muista asiakkaille annettavista toimintaohjeista.
Tähän liittyy Kiurun mukaan kaksi tärkeää viestiä: Asiakkaille on ilmoitettava näkyvästi, että ravitsemisliikkeeseen ei saa tulla oireisena. Asiakkaille on myös varattava näkyvä mahdollisuus käsien pesumiseen ja desinfiointiin.
Ravitsemisliikkeillä on periaatteelinen velvollisuus järjestää kaikki tilansa, kalusteensa ja palvelukäytäntönsä niin, etteivät asiakkaat altistu tartuntataudin leviämiselle. Tungosta ja ruuhkaa ei siis ravintolassa saa syntyä.
Pääsääntö on, että ravitsemisliikkeissä istutaan omissa pöydissä. Pöytiintarjoilua ei siis määrätä pakolliseksi. Oman ruoka- ja juoma-annoksen voi hakea tiskiltä. Asiakas ei kuitenkaan saa annostella ruokaa ja juomaa itse esimerkiksi buffet-pöydässä.
Terasseille ei asiakasmäärärajoitusta mutta muut säännökset voimassa.
Ravintolassa saa asioida vain puolet normaalista asiakasmäärästä, joka on yleensä mainittu anniskeluluvassa tai tilan rakennussuunnitelmassa. Ulkoterasseja tämä rajoitus ei koske, mutta asiakkaiden turvallisuudesta on huolehdittava, joten muut pelisäännöt pitävät terasseillakin.
Aukioloajat rajataan. Ravitsemisliikkeen saa avata kello 6 ja se on suljettava viimeistään kello 23. Anniskelu voidaan aloittaa kello 9 ja alkoholin myynti on lopetettava kello 22.
– Ravintoloiden on laadittava suunnitelma säännösten noudattamiseksi. Se toimii myös palvelulupauksena, jolla asiakkaiden turvallisuus turvataan. Mitä paremmin ravintolat huolehtivat velvoitteistaan ja saavat asiakkaat luottamaan alan vastuullisuuteen ja ravintoloiden turvallisuuteen, sitä nopeammin rajoitusten lieventämisestä voidaan päästä eteenpäin, Krista Kiuru painotti.
– Kokonaisuutena esitys luo edellytykset ravintolatoiminnan turvalliselle jatkamiselle, ministeri näkee.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.