Demokraattien Joe Bidenilla on ollut kesän mittaan tukeva johto niin valtakunnallisissa kuin vaa’ankieliosavaltioidenkin mielipidemittauksissa. Gallupeissa on parin viime viikon aikana ollut havaittavissa pientä tasoittumista, ja Trump vaikuttaa saaneen viimeviikkoisesta republikaanien puoluekokouksesta hienoisen kannatuspompun.

FiveThirtyEight-sivuston gallupkeskiarvo arvioi tällä viikolla Bidenin valtakunnalliseksi etumatkaksi 6,9 prosenttiyksikköä, kun johto kävi viime viikolla yli 9 prosenttiyksikössä.

Ruotsila näkee tilanteen hyvin tasaväkisenä. Biden ilmoitti viime viikolla lähtevänsä aiemmista suunnitelmista poiketen kampanjoimaan henkilökohtaisesti useisiin osavaltioihin. Alun perin hänen oli tarkoitus toteuttaa kampanja koronan takia vain virtuaalisesti.

Hän huomauttaa kuitenkin, että Biden on Keskilännessä paljon suositumpi kuin demokraattien vuoden 2016 ehdokas Hillary Clinton. Moni äänestäjä Wisconsinissa, Michiganissa ja Pennsylvaniassa päätyi äänestämään Trumpia, koska ei pitänyt Clintonista.

Republikaanien puoluekokouksessa kaksi keskeistä teemaa olivat laki ja järjestys sekä sosialismin vastustaminen. Lisäksi republikaanit pyrkivät vetoamaan uskonnollisiin äänestäjiin puhumalla uskonnonvapaudesta.

Ruotsila arvioi Trumpin toistelevan näitä teemoja läpi vaalisyksyn.

– Nämä ovat kaikki hyvin laajasti siellä Yhdysvaltain sydänmaalla vetoavia argumentteja, Ruotsila sanoo.

– Herätyskristillisessä osassa Amerikkaa ollaan hyvin vahvasti sitä mieltä, että jos Bidenin demokraatit voittavat, Amerikka lakkaa olemasta Amerikka. Vaikka tämä tuntemus ei näy valtamediassa, niin se on hyvin syvästi tunnettu.

Valkoiset herätyskristilliset eli evankelikaaliset äänestäjät ovat Trumpille tärkeä väestönosa: vuoden 2016 vaaleissa 81 prosenttia tästä ryhmästä äänesti häntä.

Ruotsila uskoo Trumpin pyrkivän vetoavan kampanjassaan etenkin sitoutumattomiin äänestäjiin, jotka äänestivät viime vaaleissa Trumpia, mutta eivät nyt ole varmoja valinnastaan. Keskeinen liikkuvien äänestäjien ryhmä on Keskilännen vaa’ankieliosavaltioiden työväenluokka, joka käytännössä ratkaisi viime vaalit Trumpin hyväksi.

Presidentin ydinkannattajat puolestaan ovat uskollisia ja pysyvät joka tapauksessa Trumpin takana.

Yksi republikaanien strategia on myös painottaa Bidenin pitkää, 47 vuoden uraa politiikassa.

– Sanotaan, että jos hän ei sinä aikana ole pystynyt ratkaisemaan Yhdysvaltain ongelmia, niin miten hän nyt sitten yhtäkkiä pystyy. Eli Biden esitetään tämän vanhan poliittisen luokan, korruptoituneen eliitin edustajana.

Bidenin haasteena Ruotsila pitää sitä, että yleinen virtaus demokraattien sisällä on vienyt puoluetta viime vuosina vasemmalle, kun taas entinen varapresidentti itse edustaa perinteisempää poliittista keskustaa.

– Bidenin omien perinteisten kantojen ja puolueen nykyisen linjan välillä on hyvin suuri epäsuhta. Hänen täytyy vedota puolueen aktiivijäseniin, jotka ovat hänestä selvästi vasemmalle. Hän ei kuitenkaan liian selvästi saa erkaantua niistä omista vanhoista kannoistaan, jotka tekevät hänestä sitoutumattomiin äänestäjiin ja maltillisiin republikaaneihin vetoavan. Se on vaikea tilanne, Ruotsila analysoi.

Hänen mielestään sosialismilla pelottelu voi olla republikaaneilta toimiva taktiikka, sillä gallupit ovat kertoneet sosialismin kannatuksen kasvaneen demokraattipuolueessa.

Ruotsilan mukaan monia tarkkailijoita saattaa yllättää se, kuinka laajan kannatuksen Trump saa vaaleissa afroamerikkalaisilta ja latinoilta, jotka kuuluvat perinteisesti demokraattien ydinkannattajaryhmiin. Republikaanien puoluekokoukseenkin oli valittu huomattavan paljon afroamerikkalaisia puhujia.

Trumpin kampanja on pitänyt näkyvästi esillä sitä, että ennen koronavirusta työttömyys etnisten vähemmistöjen keskuudessa oli alhaisimmalla tasollaan Yhdysvaltojen historiassa.

– Tietysti nämä kaksi yhteisöä ovat nimenomaan kärsineet eniten koronapandemiasta ja talousongelmista. Jos koronapandemiaa ei olisi tullut, Trump olisi saanut näiltä vähemmistöiltä vielä enemmän ääniä.

Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on torstaina aikaa tasan kaksi kuukautta. Kahdella viime viikolla pidettyjä puoluekokouksia pidettiin lähtölaukauksena vaalisyksylle.
STT–Anssi Rulamo