Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Mielipiteet

12.4.2022 08:57 ・ Päivitetty: 12.4.2022 08:57

Kuinka historiaa luetaan?

Ukrainan tapahtumat ovat aiheuttaneet some- ja iltapäivälehtikansassa oudon ilmiön. Tai ei siinä mitään outoa sinänsä ole. Kyseessä on tuttu ilmiö jo pandemian ajalta. Virologian asiantuntijoita syntyi tuhatmäärin. Sota Ukrainassa sai aikaan sotatieteellistä osaamista ja nyt uusimpana esiintyy historiantutkinnallista tietämystä.

Matti Mustajärvi

Yrittäjä, Kaustinen

Kyse ei ole varsinaisesta keskustelusta, vaan mielipiteistä, joilla on usein suora poliittinenkin tarkoitusperä. Tähän ovat osallistuneet myös varsin näkyvillä paikoilla toimivat vaikuttajatkin.

Itse en ole historiantutkija, mutta ymmärrän mitä siinä tulisi ottaa huomioon. Historiantutkimusta voidaan tehdä vasta sitten, kun on kulunut riittävän pitkä aika itse tapahtumista. Toinen seikka on aikakonteksti, eli millainen maailma oli juuri asioiden tapahtumahetkellä. On olemassa muitakin. Nyt julkisuudessa on yritetty nostaa esille yksittäisiä hahmoja eri aikakausilta: ”He ovat aina olleet venäjäkielteisiä, mutta heitä ei ole koskaan kuunneltu”. Kunniaa on yritetty näille unohdetuille palauttaa, mutta samanaikaisesti dissattu muita, jotka ovat olleet näiden ”historiantutkijoiden” mielestä sokeita ja läpeensä venäjänmielisiä. Tarja Halosta on varmaan eniten tällä tavalla parjattu. Tämäntapainen asioiden käsittely on vaarallista ja johtaa harhaan.

Kansakunnan kokonaiskuva on aina yhteinen ja sillä on olemassa kansan ja laajojen yhteiskuntapiirien tuki. Kaikki ovat pääpiirteissään samaa mieltä, eli vallitsee konsensus (samanmielisyys). Kulloisenkin opposition tehtävänä on olla eri mieltä, mutta kuitenkin olla riittävän samaa mieltä. Näin se yhteiskunta toimii ja järjestelmät pelaavat.

Historiassa kyse on myös yksilöistä. Kokoomuksen Tuure Junnilaa pidettiin 1970-luvulla erittäin neuvostovastaisena. Hän oli vihkiytynyt sille ja ilmeisesti oli sitä myös aidosti. Junnila oli myös Kekkosen vastustaja ja puhuttiin jopa vihamiessuhteesta. Historiallisesti voidaan siis kysyä, oliko Junnila kuinka paljon neuvostovastainen ja kuinka paljon kekkosvastainen? Tämän selvittäminen olisi historiantutkijoiden tehtävä. Kumpi näistä seikoista ohjasi enemmän Junnilan toimintaa? Historiantutkimus voisi antaa tähän vastauksen, vaikka prosenteissa. Sitä vastausta ei tule somesta tai iltapäivälehdistä.

Somessa Tarja Halosen linjaa on moitittu venäjänmieliseksi ja täysin vääräksi. Sauli Niinistö jatkoi presidenttinä Halosen jälkeen ja en ainakaan itse osaa keksiä, miten linja olisi Niinistön aikana
erityisesti muuttunut? Se on ollut paremminkin samaa jatkumoa. Putinia on säännöllisesti tavattu fyysisesti ja soitettu aika ajoin. Vapaamuotoisesti on pelattu yhdessä myös jääkiekkoa. Somekansan dissaaminen päättyy kuitenkin kuin veitsellä leikaten Niinistön kohdalle. Historiantutkijoiden tehtävänä on tarkemmin selvittää, miten näiden presidenttien linjat poikkesivat tosistaan ja mikä oli tapahtumahetkillä toimintaympäristö.

Maailmanjärjestys kuitenkin muuttui 24.2.2022. Tällöin muuttui perustavanlaatuisesti myös Suomen ja Venäjän suhde. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanta muuttui myös. Naamiot putosivat kaikkien kasvoilta, kuten hän asian ilmaisi. Niinistö teki täydellisen suunnanmuutoksen suhteessa Venäjään ja Putiniin. Historiantutkinnallisesti alkoi uusi aikakonteksti. Itse annan täyden tukeni tasavallan presidentille Sauli Niinistölle ja tälle uudelle valitulle linjalle. Tukeni oli myös Niinistölle ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja myös aikaisemille presidenttien linjoille.

Historian ymmärtäminen politiikassa on tärkeätä. Tulee ymmärtää historiallinen konteksti. Vertauksena toimii hyvin sateenvarjo, joka on hyvä ottaa mukaan sateen aikana. Aurinkosäällä sateenvarjon voi jättää kotiin.

 

Kirjoittaja on yrittäjä ja Pohjanmaan SDP:n piirihallituksen jäsen Kaustiselta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU