Kutsun kansalaisparlamenttiin voi saada kuka tahansa Suomessa asuva täysi-ikäinen.

Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto, jolla kehitetään suomalaista demokratiaa. Kansalaisparlamentin tavoitteena on tuottaa tietoon ja harkintaan pohjautuva kansalaismielipide, jonka avulla voidaan lisätä päätöksenteon ja julkisen keskustelun moniäänisyyttä ja hyväksyttävyyttä.

Kansalaisparlamentin järjestävät Åbo Akademi ja Tampereen yliopisto yhdessä Sitran, eduskunnan ja Stanfordin yliopiston kanssa.

Kutsut Suomen ensimmäiseen kansalaisparlamenttiin ovat lähteneet tällä viikolla. Kansalaisparlamenttiin kutsutut on valittu satunnaisotoksella.

– Yhteensä 30 000 suomalaista saa kutsun ja heistä 600 valitaan osallistumaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta. Tavoitteena on koota yhteen mahdollisimman laaja eri näkemysten ja ihmisten kirjo kaikkialta Suomesta. Kansalaisparlamentti on kuin kansa pienoiskoossa, professori Kimmo Grönlund painottaa.

KANSALAISPARLAMENTISSA joukko kansalaisia kokoontuu kahden päivän ajaksi kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan pienryhmissä.

– Osallistujat perehtyvät kansalaisaloitteisiin pohjautuviin teemoihin ja keskustelevat niiden pohjalta sekä pienryhmissä että asiantuntijoiden kanssa. Kansalaisparlamentin tavoitteena on luoda rakentava keskusteluympäristö, jossa kaikkia kunnioitetaan ja kuunnellaan, professori Kaisa Herne selvittää.

Keskustelujen päätteeksi osallistujien mielipiteet kartoitetaan ja tulokset luovutetaan kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille. Kansalaisparlamentin tulokset toimitetaan kyseisiä kansalaisaloitteita käsitteleville valiokunnille ja näin kansalaisten mielipiteet pääsevät osaksi valiokuntatyötä.

– Kansalaisparlamentin toteuttaminen yhteistyössä eduskunnan kanssa liittää Suomen niiden valtioiden joukkoon, joissa erilaisten kansalaispaneelien yhdistämistä parlamenttityöhön on kokeiltu kansallisella tasolla, apulaispääsihteeri Tuovinen toteaa.