Asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi nimenomaan kohtaamiset toisten valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden kanssa ovat Kuntamarkkinoiden parasta antia.

Omaan ohjelmaani olin poiminut monta seminaaria, joista yksi mielenkiintoisimmista liittyi kuntien tulevaisuuteen.

VALTIONEUVOSTO on asettanut tämän vuoden helmikuussa parlamentaarisen työryhmän kuntien tulevaisuustyötä varten. Työryhmän toimikausi päättyy ensi vuoden joulukuussa.

Työryhmän perustamisen taustalla ovat tietysti väestökehitys, julkisen talouden tilanne sekä elinkeinorakenteen ja palvelutarpeiden muutokset.

Kun väki kunnissa vähenee ja talous sakkaa, esitetään usein ratkaisuksi kuntaliitoksia. Saimme kuitenkin kuulla, että kyse ei ole kuntien määrästä vaan kuntien toimintakyvystä.

Kuntaliiton mukaan Suomen on uudistettava kuntapohjainen järjestelmä ennen kuin sopeutuminen tapahtuu hallitsemattomasti kunta kerrallaan ja palvelu tai sektori kerrallaan.

Uudistamisen kohteena tulee olla yhtä aikaa kunta, palvelut, rahoitus ja valtion ohjaus.

Monia ajatuksia herättivät myös ajatukset siitä, että kunnilla olisi tulevaisuudessa erilaiset tehtävät ja velvoitteet. Nythän kaikilla kunnilla velvoitteet ovat samanlaiset, vaikka kunnat ovat yhä eriytyneempiä; eriytynyt kuntatalous, eriytyneet veroprosentit, eriytyvä väestönkehitys.

VOISIKO kunnilla olla erilaiset tehtävät ja velvoitteet?

Tämä kysymys nousee aika ajoin keskusteluun, mutta keskustelu on jäänyt melko vähäiseksi ja pintapuoliseksi.

Parlamentaarinen työryhmä on saanut selvityksen kuntien tehtävien eriyttämisen oikeudellisista edellytyksistä ja mahdollisuuksista entiseltä oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä ja oikeudellisesti on mahdollista, että kunnilla on erilaiset tehtävät.

Tulisiko meille ”kahden kerroksen” kuntia, jos kunnilla ei olisi samoja velvoitteita? Jos esimerkiksi kaikkia kuntia ei velvoitettaisikaan järjestämään esimerkiksi perusopetusta tai varhaiskasvatusta, olisiko kunta edelleen kunta, jos siellä ei olisi koulua. Saisiko kunta järjestää palvelua, vaikka velvoitetta ei olisikaan?

Kuntien tehtävien eriyttäminen herättää paljon kysymyksiä, eikä tehtävien eriyttäminenkään ole helppoa. Jotakin on kuitenkin tehtävä, että kunnat pystyvät järjestämään lakisääteiset palvelut kaikissa tilanteissa.

Kuntien valtionosuuksia on leikattu jatkuvasti ja palveluiden järjestämiskustannukset ovat yhä enemmän kuntien verotulojen varassa. Kuntien tulevaisuus sekä kuntien tehtävät ja niiden rahoitus tulevat olemaan myös tulevien eduskuntavaalien tärkeä teema.

Kirjoittaja on johtava asiantuntija ja kasvatustieteiden maisteri Pietarsaaresta.