Mielenosoittajien joukot ovat marssineet useiden kaupunkien läpi vaatien vapautta sekä loppua diktatuurille. Samaan aikaan maan presidentti Miguel Diaz-Canel on kehottanut tukijoitaan uhmaamaan mielenosoittajia.

Mielenosoitukset alkoivat spontaanisti paikallista aikaa sunnuntaiaamuna. Tavallisesti ainoastaan kommunistisen puolueen tapahtumat ovat sallittuja poliittisia kokoontumisia Karibialla sijaitsevassa saarivaltiossa.

Useat sadat mielenosoittajat marssivat maan pääkaupungin Havannan läpi julistaen yhteen ääneen ”me haluamme vapautta”. Havannan keskustassa oli paljon asevoimien joukkoja ja poliiseja.

Havannan lounaispuolella sijaitsevaan San Antonio de los Banosiin on puolestaan kokoontunut useita tuhansia mielenosoittajia. Hallinnon joukot saapuivat paikalle pian mielenilmauksien alkamisen jälkeen. Verkossa julkaistuissa videoissa näkyy, kuinka Diaz-Canel vieraili myöhemmin kaupungissa puolueen aktivistien ympäröimänä.

–  Taistelukäsky on annettu – kaduille, vallankumoukselliset, Diaz-Canel julisti uhmakkaassa televisiopuheessa.

–  Me kutsumme kaikkia maan vallankumouksellisia, kaikkia kommunisteja, menemään ulos kaduille, missä provokaatioita tapahtuu. Ja kohtaamaan heidät päättäväisellä, jämäkällä ja urhealla tavalla, hän jatkoi.

Hallinnon tukijat ovat järjestäneet muutamia vastamielenosoituksia Havannassa.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan kertoi Twitterissä, että Yhdysvallat tukee ilmaisun vapautta sekä kokoontumisvapautta ympäri Kuubaa. Sullivan varoitti myös maan tuomitsevan kaiken mahdollisen väkivallan, joka kohdistuu perusoikeuksiaan toteuttaviin rauhanomaisiin mielenosoittajiin.

Mobiili-internet oli myös pitkälti poikki paikallista aikaa sunnuntaina iltapäivästä. Mobiiliverkkoyhteydet tulivat Kuubaan vasta vuonna 2018.

Kuuba on keskellä pahinta talouskriisiään kolmeen vuosikymmeneen, ja kansalaiset ovat tuohtuneet muun muassa pitkistä ruokajonoista ja pahentuvista sähkökatkoista. Kuuba kärsii myös tähän mennessä pahimmasta koronavaiheestaan, ja Yhdysvaltain kauppasaarron alla olevassa maassa on ollut pulaa lääkkeistä koko pandemian ajan.

Presidentti arvioi ”energiatilanteen aiheuttaneen jonkinlaisen reaktion”. Hän syytti tilanteesta Yhdysvaltain pakotteita. Lisäksi hän syytti kuubalais-amerikkalaisen mafian lietsoneen protesteja sosiaalisessa mediassa.

Diaz-Canel on ollut presidenttinä vuodesta 2018. Hän seurasi tehtävässä Raul Castroa, joka puolestaan tarttui vallan kahvaan veljensä Fidel Castron jälkeen.

YK:n yleiskokous tuomitsi kesäkuun loppupuoliskolla jo 29. kerran peräkkäin Yhdysvaltain Kuuban kauppasaarron. Äänet jakautuivat 184–2, kun Yhdysvaltain lisäksi ainoastaan Israel tuki päätöslauselman hylkäämistä.

Kauppasaarto on ollut voimassa vuoden 1962 Kuuban kriisistä alkaen. Se voidaan lopettaa ainoastaan Yhdysvaltain kongressin päätöksellä.

Saarron lisäksi Yhdysvallat asetti tammikuussa Kuuban jälleen terrorismia tukevien valtioiden listalleen. Luokittelun vuoksi Kuuban on vaikeampi saada ulkomaista rahaa, sillä sijoittajat pelkäävät Yhdysvaltojen pakotteita.

Yhdysvallat perusteli päätöstä muun muassa Kuuban yhteyksillä Kolumbian kapinallisiin ja Venezuelan hallintoon. Listalla on Kuuban lisäksi vain kolme muuta maata: Pohjois-Korea, Iran ja Syyria.

Kuuban lisääminen listalle oli yksi tuolloin kautensa viimeisiä hetkiä viettäneen presidentin Donald Trumpin tempauksista, joilla hän teki kiusaa seuraajalleen. Biden kannattaa pehmeämpiä otteita Kuubaa kohtaan, mutta hallinnollisen byrokratian vuoksi Kuuban poistaminen terrorismia tukevien maiden listalta voi viedä kuukausia.

Trumpin edeltäjä Barack Obama poisti Kuuban kyseiseltä listalta vuonna 2015 ja pyrki lopettamaan Kuuban vuosikymmeniä jatkuneen eristyksen.

Uutista päivitetty.