– Yhtiön perustaminen ja sitä kautta liikenteen avaaminen markkinoille ei ole mikään taikatemppu, millä loihditaan liikenteeseen lisää rahaa.

Kiuru pitää käsittämättönänä uskotella, että samalla kun väyliin laitettaisiin lisää rahaa, kenenkään maksut eivät siitä huolimatta kasvaisi.

– Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

– Lainanotto on yhtiölle myös kalliimpaa kuin valtiolle. Bernerin kaavailemassa yhtiömallissa uudet resurssit maksaisi todennäköisimmin liikenteen käyttäjä.

Kiurun mielestä selvitys ei anna mitään tietoa siitä, toteutuuko hallituksen tavoite tehdä liikenneinvestointeja ilman, että ne tulevat osaksi julkista taloutta.

– Näyttäisi siltä, että yhtiön toiminta olisi suurella todennäköisyydellä yhtälailla osa julkista taloutta, vaikka muuta vihjataan. Ratkaisevaa ei ole vaadittu muutos, että liikenteen pääluokka siirrettäisiin valtion talousarviosta erillisyhtiöön ja sen tilinpito järjestettäisiin liiketaloudellisin periaattein.

Kiuru laskee, että alijäämää ja velkaa tarkasteltaisiin kuitenkin aina kansantalouden tilinpidon mukaan – ihan samalla tavalla kuin valtion budjetissa.

– Kun maamme alijäämää ja velkaa tarkastellaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen kautta, yhtiönkin ottama velka näkynee meidän tunnusluvuissamme.

Krista Kiuru odottaa valtiovarainministeriöltä jotain kannanottoa.

– Nyt olisi tärkeää tietää, uskotaanko valtiovarainministeriössäkin liikenneministeriön luomaan taikaan, hän patistaa.