Petteri Orpon (kok.) hallituksen piti saada EU-sitoumusten mukainen kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia valmiiksi jo alkuvuodesta, mutta sen valmistelu on venynyt.

Tähän strategiaan liittyy myös luonnontilaisten ja vanhojen metsien suojelu, jonka valmistelusta on Perholehdon mukaan uutisoitu kriittisesti jo syksystä lähtien.

Ympäristövaliokunnan jäsen Perholehto pitää valmistelua hämmentävänä ja ihmettelee, miksi suojelukriteereistä ei voida käydä avointa, tietopohjaista keskustelua.

– Kaikissa kirjallisiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa ministeri on todennut, että kriteerien valmistelun on oltava EU:n komission ohjeistuksen mukaisesti läpinäkyvää ja julkista. Näin asia nimenomaan ei ole ollut, Perholehto toteaa tiedotteessa.

VALMISTELU on venynyt, mutta sen aikana aiheesta ei ole käyty julkista keskustelua, vaikka yleistä mielenkiintoa selkeästi on, kansanedustaja kritisoi.

Hän viittaa Ylen 13. toukokuuta julkaisemaan uutiseen, jonka mukaan toimittajat eivät saaneet kriteeriluonnosta ministerien esikunnilta, vaan heidän piti esittää ympäristöministeriölle julkisuuslain mukainen tietopyyntö.

– Jää epäselväksi, mitä tällaisella tiedonsaannin vaikeuttamisella tavoitellaan.

SUOMI ON YK:n Kunming-Montrealin sopimuksen myötä sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä. Yli 40 prosenttia Suomessa esiintyvistä lajeista elää metsissä.

– Monien pelkona on, että vanhojen metsien suojelukriteereistä tehdään niin tiukat, ettei uutta suojeltavaa juuri löydy. Tällöin jää täysin avoimeksi, millä taikakeinoilla hallitus aikoo saavuttaa suojelutavoitteet, joihin olemme sitoutuneet, Perholehto kysyy.

Laadittavat kriteerit tulevat vaikuttamaan hänen mukaansa myös yksityismetsien talouskäyttöön sitä kautta, että teollisuus ei voi ostaa puuta vanhoiksi määritellyistä metsistä.

– Yksityismetsänomistajille voi olla tässä tarjolla keppiä, koska hallitus on leikannut myös vapaaehtoiseen metsänsuojeluun oivallisesti soveltuvan Metso-ohjelman rahoitusta.

PERHOLEHTO huomauttaa, että metsien suojelukriteereistä puhuttaessa on jäänyt sivuun metsien merkitys Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa.

– Vanhojen metsien suojelukriteerien määrittelyssä ei ole kyse vain luontokadon torjunnasta ja kansainvälisistä sitoumuksistamme, vaan myös kansallisen hiilineutraalisuustavoitteemme saavuttamisesta.

Siksi nyt pitäisi paitsi keskustella kriteerien valmistelusta, myös arvioida luonnonsuojelun kokonaiskuvaa ja rahoitusta, Perholehto vaatii.

– Suomen päästöt ovat kokonaisuutena vähentyneet, mutta niin ovat vähentyneet hiilinielutkin, mistä on syyttäminen ennen kaikkea lisääntyneitä hakkuita. Hiilineutraalisuustavoite on tällä hetkellä pahasti punaisella, eikä hallitus ota tätä vieläkään riittävän vakavasti – päin vastoin.

Hallituksen toimimattomuus uhkaa aiheuttaa Suomelle sekä mojovat kustannukset nieluyksiköiden todennäköisen ostotarpeen takia että romuttaa Suomen uskottavuuden ilmastopolitiikan edelläkävijänä, Perholehto summaa.