– Nyt ollaan järkyttävällä tavalla heikentämässä muun muassa työttömyysturvaa, lopetetaan aikuiskoulutustuet ja lisätään opintojen lainapainotteisuutta. Työehtosopimusjärjestelmää muutetaan yksipuolisesti, hän luettelee tiedotteessa.

Työmarkkinaneuvottelut on Lylyn mukaan nopeasti ajettu umpikujaan työehtojen sopimustoimintaan puuttumalla.

– On selvää, että työmarkkinaosapuolten pitää itse sopia neuvottelutoiminnan pelisäännöistä, työehdoista ja palkoista. Niihin ei maan hallituksen pidä puuttua pitkällä tikullakaan. Sivupöydältä niihin puuttuminen vain vaikeuttaa keskinäisen sovun löytämistä.

– Näihin pitäisi löytää oikeita ratkaisuja.

TYÖLLISYYTTÄ yritetään ”parantaa” yksinomaan heikentämällä sosiaaliturvaa, Lyly ihmettelee.

– Ajatellaan, että “kyllä ne sieltä töihin tulevat, kun turvaa leikataan riittävästi”. Vaikka nykyisestä noin 250 000 työnhakijasta osa työllistyisi, pitkälti yli 200 000 työttömälle se tarkoittaa ainoastaantulojen leikkaamista. Käytännössä yhä useampi putoaisi toimeentulotuelle ja köyhyys lisääntyisi.

Tutkimusten mukaan toimeentulotuelta on pisin matka työllistyä, Lyly muistuttaa.

– Tässä leikkausajattelussa jää huomiotta, että osaaminen ei lisäänny yhtään eikä työpaikka ole maantieteellisesti yhtään lähempänä toimien seurauksena.

Lyly esittelee muutaman käytännön esimerkin, miten hallituksen eri toimet osuvat työttömiin – ja vielä samoihin ihmisiin. Perheelliseltä työttömältä leikataan lapsikorotukset 1.4.2024 lähtien. Menetys tämän vuoden tasoon nähden on 150-285 euroa kuussa. Kun ansioturvaa porrastetaan 20-25 prosentilla, 1 500 euroa ansioturvan saaneella työttömällä menetys on siitä 300-380 euroa kuussa.

INDEKSIJÄÄDYTYKSELLÄ tehdään vielä peruspäivärahaan 10 prosentin reaaliarvon pudotus, joka laskee myös ansioturvan tasoa. Sovitellun päivärahan 300 euron suojaosuus poistuu, työssäoloehtoa pidennetään 6 kuukaudesta 12:een, lomakorvauksen jaksotus toteutetaan, omavastuuaikoja pidennetään, vuorotteluvapaa lopetetaan.

– Nämä yhdessä pudottavat työttömyysturvan tasoa dramaattisesti ja vaikeuttavat sen saamista, Lyly arvioi.

Päälle vielä aikuiskoulutustuen lopettaminen, joka on hänen mielestään yksi hölmöimmistä päätöksistä.

VELKAANTUMINEN pitää taittaa, mutta se pitää tehdä nyt esitettyä oikeudenmukaisemmin, Lyly painottaa.

– Velkaannuttamissyytöksiä lentää edelleen edellisen hallituksen suuntaan unohtaen, että 3/4 velasta oli jo otettu ennen edellistä hallitusta.

Lyly muistuttaa, että Marinin hallitusaikana koronaan ja Ukrainan sodan seurauksiin otettu velka oli eduskunnan yksimielisesti hyväksymää. Sen osuus osuus on noin 80 prosenttia viime kauden velanotosta. Orpon hallitus ilmoittaa velkaantuvansa 46 miljardia nelivuotiskaudellaan. Se on lähes 10 miljardia enemmän kuin Rinteen/Marinin hallitukset ottivat yhteensä.

– ”Syyllisiä” vanhaan ja uuteen velkaan ovat kaikki keskeiset puolueet. Nyt tarvittaisiin enemmän yhteistyötä ja ratkaisujen hakua syyttelyiden sijaan. Kaikkien olisi osallistuttava oikeudenmukaisesti ja oman kantokykynsä mukaan talouden tasapainottamisen. Nyt maksajina ovat vain pienituloiset ihmiset.