Työsuhteisiin liittyvän neuvonnan lisäksi Laurinen neuvottelee työsuhdeasioista työnantajien, heidän lakimiestensä sekä työnantajaliittojen kanssa.

- Niin sanotusti riitelen työkseni, hän letkauttaa.

Laurinen ja hänen vajaat parikymmentä ympäri Suomea toimivaa kollegaansa ovat saaneet viimeisen 1,5 vuoden aikana noin 18 000 yhteydenottoa. Usein kyse on maksamattomista palkoista.

PAMin mukaan alipalkkausta voitaisiin ennaltaehkäistä tekemällä siitä rikos. Tällä hetkellä työnantajalle ei koidu seuraamuksia, jos palkat ovat jääneet maksamatta.

VALTAOSA PAM:in käsittelemistä tapauksista on pienempiä riitoja, mutta vakavimmat tapaukset liittyvät työperäiseen hyväksikäyttöön eli heikossa asemassa olevan työntekijän hyväksikäyttöön taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Liiton mukaan työperäinen hyväksikäyttö ja siihen liittyvä harmaa talous korostuvat palvelualoista erityisesti kiinteistöpalveluissa eli siivousyrityksissä sekä matkailu- ja ravintola-alalla.

Viimeksi tänä keväänä Laurisen työkaverin käsiteltäväksi tuli tapaus, jossa siivoojina työskentelevät ulkomaalaistaustaiset työntekijät olivat joutuneet maksamaan valtavia kynnysrahoja saadakseen työpaikan.

- Siellä oli käsittämättömiä summia, muun muassa 77 000 euron kynnysraha, mikä on suurempi kuin mitä olen koskaan kuullut, Laurinen sanoo.

Itse hän kertoo setvivänsä paraikaa tapausta, jossa kokoaikaisella työsopimuksella työskentelevä henkilö ei saanut tehdä kaikkia työtuntejaan itse.

- Hän joutui ikään kuin vuokraamaan tunteja toisille työntekijöille ja sitten nostamaan omalta tililtään rahaa ja maksamaan näille toisille työntekijöille. Tämä tapahtui esihenkilön määräysvallan alla järjestäytyneenä toimintana.

ERITYISESTI maahanmuuttajien kanssa haasteeksi koituu välillä se, että väärinkäytösten selvittelyprosessit tyssäävät ennen alkuaan.

Ihmiset pelkäävät, että työnantajan haastaminen johtaa työpaikan menetykseen ja sitä kautta ongelmiin esimerkiksi oleskeluluvan kanssa.

Laurinen sanoo joutuneensa vähän aikaa sitten luopumaan maksamattomien sairauslomapalkkojen riitauttamisesta, koska häneen yhteyttä ottanut työntekijä katosi kesken prosessin.

- Hän ikään kuin ghostasi minut, jos näin voi sanoa. Hän lopetti yhteyden pitämisen sellaisessa hetkessä, kun olisin vielä tarvinnut lisätietoja.

Ammattiliitot ovat vaatineet itselleen kanneoikeutta tilanteisiin, joissa hyväksikäytetty työntekijä ei itse uskalla toimia asiassaan kantajana, vaikka haluaisi asiaa ajettavan. Laurisen mukaan tällä olisi ”massiivinen merkitys” suomalaisen työelämän kannalta.

- On nimittäin yllättävän yleistä, että meille tullaan toimistolle kertomaan asioista, mutta sitten halutaan, että asialle ei tehdä mitään, koska ei haluta tuoda julki omaa nimeä.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki