Kuntaliiton tiedotteessa kommentoidaan, että kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan.

Asia kuitenkin jakaa kuntajohtoa: kolmannes kokee yhteistyön toimivan hyvin, kun taas lähes neljännes arvioi sen heikoksi. Yhteistyötä haastavat epäselvä työnjako, talouspaineet ja vastakkainasettelu.

– Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välillä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan seuranta on osoittanut, että yhteistyössä on haasteita vaihtelevasti eri sektoreilla. Onnistumiset ja ongelmat vaihtelevat myös alueittain.

– Uudistuksen suuri idea oli saada asukkaille ja asiakkaille apua ajoissa ja eri sote-palvelujen kokonaisvaltaisella otteella. Alueet kuitenkin tarvitsevat työnsä onnistumiseen kumppaneikseen kuntia, järjestöjä ja muita alueen toimijoita.

– Tämä työ ei voi olla sattumanvaraista, vaan sen tulee olla suunnitelmallista ja ennakoitavaa. Niin hyvinvointialueiden kuin kuntien johdon täytyy rakentaa aitoa yhteistyötä määrätietoisesti ja vahvalla sitoutumisella, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

KYSELYYN vastanneista lähes kolmannes (31 prosenttia) kokee yhteistyön toimivan melko tai erittäin hyvin.

Melko tai erittäin huonoksi yhteistyön toimivuuden puolestaan arvioi 23 prosenttia vastanneista kuntajohtajista.

Yhteistyön sujuvuudessa on myös suuria alueiden välisiä vaihteluja. Alueittain tarkasteltuna yhteistyön sujuvuus arvioitiin parhaaksi Etelä-Karjalan ja Keski-Uudenmaan kunnissa. Heikoimmin yhteistyön arvioitiin puolestaan sujuvan Itä-Uudellamaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.

Kyselyn mukaan säännöllisiä tapaamisia kuntien ja hyvinvointialueiden kesken on aiempaa enemmän, yhteistyö on vuorovaikutteisempaa ja vastuuhenkilöt on selkeämmin määritelty. Myös strategisen yhteistyön osalta on havaittavissa pientä kehitystä parempaan suuntaan.

Kuitenkin vain 23 prosenttia vastaajista kertoo yhteistyön olevan suunnitelmallista ja perustuvan yhteisiin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.

SOTEUUDISTUS ja sen jälkeen vuoden 2025 alussa voimaan tullut TE-palvelujen uudistus ovat vaikuttaneet keskeisesti kuntien tehtäväkokonaisuuteen ja rooliin osana julkista hallintoa.

– Myös vuoden 2025 alussa voimaan tulleen TE-palvelu-uudistuksen vaikutukset näkyvät tässä kyselyssä vahvasti. Vastauksissa korostuvat vahvasti haasteet ja epäselvä vastuunjako työllisyyden edistämisen ja työkyvyn tuen yhteistyössä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Liisa Jurmu sanoo.

Työllisyyden ja kotoutumisen lisäksi työnjako on kyselyn mukaan epäselvää asumisasioissa.

Varautumisen yhteistyö nostettiin kyselyssä verrattain usein esille toimivana yhteistyön osa-alueena. Työnjakoa pidettiin selkeämpänä myös sivistyksen ja sote-palveluiden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla.

Ylipäätään työnjako hyvinvointialueen kanssa koetaan selkeämmäksi suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa.

TIEDOTTEESSA korostetaan, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat rakentaneet yhteistyötä vaikeassa toimintaympäristössä.

– Hyvinvointialueisiin kohdistuvan vahvan valtion ohjauksen ja talouden vähäisen liikkumavaran tunnistetaan osaltaan vaikeuttavan yhteistyön tekemistä, Pekola-Sjöblom sanoo.

Yhteistyön merkitys korostuu resurssien niukentuessa: vaikuttavalla yhteistyöllä voidaan säästää resursseja, palvella asukkaita ja asiakkaita entistä vaikuttavammin sekä kehittää yhdessä uudenlaisia toimintatapoja.

Kuntaliiton mukaan monialaisen yhteistyön merkitys on jo pitkään tunnistettu tärkeäksi, mutta kehittämisen varaa on edelleen runsaasti.