Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Kysely: Nato-jäsenyyden kannatus on vahvaa kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajaryhmissä

Santeri Iltanen/Statsrådets kansli/Wikimedia Commons
Naton lippu.

Suomalaiset suhtautuvat sotilasliitto Natoon hyvin yhtenäisesti, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 77 prosenttia vastaajista. Kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu kahdeksan prosenttia, kun 14 prosenttia kertoo suhtautuvansa siihen neutraalisti.

Vuosi sitten eli syksyllä 2022 Suomen Nato-jäsenyyden kannatus oli hyvin samoilla linjoilla. Tuolloin jäsenyyttä kannatti 78 prosenttia ja kielteisesti siihen suhtautui kahdeksan prosenttia. 12 prosenttia otti tuolloin neutraalin kannan aiheeseen.

Suomi haki Nato-jäsenyyttä vuoden 2022 keväällä.

Natoon suhtaudutaan tutkimuksen mukaan myönteisesti sukupuoleen, ikään, koulutukseen, sosioekonomiseen asemaan tai asuinpaikkaan katsomatta.

Nato-jäsenyyden kannatus on vahvaa kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajaryhmissä, mutta pienintä se on vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa. Heistä puolet kertoo suhtautuvansa sotilasliittoon myönteisesti ja neljäsosa kielteisesti. Lisäksi noin viidesosa vasemmistoliiton kannattajista ottaa neutraalin kannan.

- Suomalaiset eivät ole tulossa vähäisimmissäkään määrin katumapäälle Nato-jäsenyyden suhteen, vaan päätös liittyä läntiseen puolustusliittoon on perusteellinen, sanoo Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

68 PROSENTTIA vastaajista suhtautuu myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen. Nousua on tapahtunut kolmen vuoden aikana 18 prosenttiyksikköä.

Evan mukaan kolmen vuoden takaisia, epäilevämpiä asenteita EU-jäsenyyteen selitti muun muassa keskustelu elpymispaketista. Havaitun kannatuksen kohentumisen taas selittää Evan mukaan kansainvälisen politiikan tilanteen kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Ainoa väestöryhmä, jossa enemmistö suhtautuu EU-jäsenyyteen kielteisesti, on perussuomalaisten äänestäjät. Heistä 52 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen kielteisesti, kun reilu neljäsosa suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti. Vielä syksyn 2020 mittauksessa lähes kolme neljäsosaa perussuomalaisten äänestäjistä suhtautui EU:hun kielteisesti ja vain 10 prosenttia myönteisesti.

- Turvallisuus on kysymys, josta suomalaisilla on hyvin yhtenäiset näkemykset. Siksi Nato-jäsenyys nauttii varauksettomampaa tukea kuin EU, Metelinen sanoo.

Tulokset perustuvat yli 2 000 ihmisen syyskuun puolivälin jälkeen antamiin vastauksiin. Vastaajat edustavat Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko maan 18-79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa, ja tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimuksen Pentti Kiljunen.

Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE