Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

4.12.2023 08:18 ・ Päivitetty: 4.12.2023 08:18

Kysely: Suomalaiset suhtautuvat nihkeästi englannin kielen vahvistumiseen yhteiskunnassa

LEHTIKUVA / MESUT TURAN
Isänpäivän mainoksia Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä 5. marraskuuta 2018.

Ovatko suomalaiset valmiita käyttämään enenevästi englantia kansalliskielten rinnalla tai jopa niiden sijaan? Entä mitä mieltä suomalaiset ovat siitä, että englannin kielen käyttö lisääntyy esimerkiksi asiakaspalvelussa?

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Muun muassa näitä asioita selvitti tuore Kansalliskielibarometri.

Kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat nihkeästi englannin kielen vahvistumiseen yhteiskunnassa.

Esimerkiksi 70 prosenttia vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomesta ei pitäisi luoda kuvaa maana, jossa voi elää englanniksi.

Myöskään englannin kielen lisääntyminen asiakaspalvelussa ei miellytä kyselyyn vastanneita. Aiheesta on käyty myös julkisuudessa lisääntyvää keskustelua viime aikoina.

Kyselyn mukaan suomalaiset pitävät vain englanniksi tarjottavaa asiakaspalvelua yleisesti syrjivänä yksityisissä palveluissa, koska läheskään kaikki eivät osaa englantia tai halua asioida englanniksi.

Tästä väitteestä on täysin tai jokseenkin samaa mieltä selkeä enemmistö, yli 80 prosenttia vastaajista. Vain viisi prosenttia on täysin eri mieltä.

YLIPÄÄTÄÄN suomalaiset pitävät suomen tai ruotsin kielen osaamista oleellisena osana suomalaisuutta ja haluavat, että suomalainen yhteiskunta toimii ensisijaisesti suomeksi ja ruotsiksi. Vastaajista yli 80 prosenttia pitää tärkeänä, että kaikki suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat osaavat suomea tai ruotsia.

Runsas 90 prosenttia myös ajattelee, että suomen tai ruotsin kielen nopea oppiminen edistää kotoutumista.

Suurin osa kyselyyn vastanneista myös kannattaa kansalliskielten aseman vahvistamista. Yli 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että koulutuksen laatu yliopistoissa ja korkeakouluissa laskee, jos opetuskielenä käytetään enemmistölle vierasta kieltä.

Vastaajat myös uskovat, että maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen oppiminen hidastuu merkittävästi, mikäli julkiset palvelut tarjotaan kattavasti englanninkielisinä. Tätä mieltä on 72 prosenttia vastaajista.

KANSALLISKIELIBAROMETRI 2023 julkaistaan kolmessa osassa vuoden loppuun mennessä. Sen ensimmäinen osa, Kansalliskielet ja englanti, tarjoaa 14 kysymyksen laajuisen yleiskatsauksen aiheeseen. Kyselytutkimus on toteutettu yhteistyössä tutkimuslaitos Kantar Publicin (nyk. Verian) kanssa.

Tutkimusaineistona on Kantar Publicin internetpaneelissa toteuttama kysely yli 18-vuotiaille mannersuomalaisille. Vastaajia oli runsaat 1  300. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä sukupuolen, vastaajan kielen ja suuralueiden mukaan.

Kansalliskielibarometri toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin tuella.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU