Järvelän tavoitteena on ehkäistä äärioikeiston ja oikeistopopulismin nousua parlamentissa.

– Minua huolestuttaa se, mihin suuntaan EU:n ennustetaan kehittyvän. Nyt halki Euroopan on povattu isoa vaalivoittoa oikeistopopulisteille ja äärioikeistolle. Siinä on isot riskit valtasuhteiden kippaamiseen niin, että parlamentin päätöksentekokyky rampautuu täysin, Järvelä sanoo.

– Äärioikeiston ja oikeistopopulismin vahvistuminen heikentää Euroopan yhtenäisyyttä. Se vaikuttaa turvallisuuspolitiikkaan, sisämarkkinoihin ja siihen, millaisena kumppanina unioni nähdään, Järvelä toteaa.

Hänen mukaansa esimerkiksi suhtautumisessa Ukrainan sotaan on jo nähtävissä hapuilua. Järvelä pitää kehitystä vaarallisena.

– Ukrainan on pakko voittaa. Tämä on iso kohtalonkysymys paitsi unionille, myös yksittäisille jäsenmaille, hän painottaa.

Järvelän mielestä Ukrainan tukeminen perustuu ennen kaikkea sosiaalidemokraattisiin arvoihin: solidaarisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Juuri ne ovat pohjana Ukrainaa tukevassa työssä ja siinä, että tuki nähdään tarpeellisena ja järkevänä.

NÄKEMYS Suomesta EU-maana vaikuttaa Orpon hallituksen myötä olevan muuttumassa. Pääministeri Petteri Orpo (kok) sai osakseen ennen näkemätöntä kritiikkiä taannoisella vierailullaan Strasbourgissa.

Parlamentissa kuultiin puheenvuoroja, joissa Orpon yhteistyötä hallituskumppaninsa perussuomalaisten kanssa pidettiin uhkana Euroopan demokratialle ja perussuomalaisia nimitettiin äärioikeistolaisiksi.

Järvelä pitää Orpon saamaa vastaanottoa ymmärrettävänä.

– Suomi on pitkään nähty EU:n mallimaana. Olemme olleet esimerkki hyvinvointivaltiosta. Nyt tämä on muuttumassa aika radikaalisti.

– Oikeistopopulistit on otettu hallitukseen, ja hallitus rapauttaa toimillaan oikeusvaltiota ja sääntöihin perustuvaa sopimisen yhteiskuntaa. Nämä asiat ovat suuressa ristiriidassa sen kanssa, mitä Suomessa on tehty ennen. Se on todella iso asia EU:ssa, ja sitä pidetään vaarallisena kehityksenä, Järvelä sanoo.

JÄRVELÄ on syntyperäinen kemiläinen. Hän kuvaa lapsuuttaan yksinhuoltajaisänsä kanssa hyväksi ja turvalliseksi. Arkea värittivät yhteiset pihaleikit naapuruston lapsien kanssa ja koulu, jossa hän viihtyi.

Aikuistumisen myötä näkökulma lappilaiseen kotikaupunkiin on saanut uusia sävyjä. Järvelä pitää arvokkaana Kemin kulttuuritarjontaa, vapaa-ajan palveluja, pikkukaupungin rauhaa ja luonnonläheisyyttä.

– Täällä on pienellä säteellä paljon luontoreittejä ja korkeammalle Lappiin on lyhyt matka. Koko pohjoisen luonnon spektri on minulle todella lähellä sydäntä ja tuntuu kodilta, hän sanoo.

Luontoarvot ovat Järvelälle keskeisellä sijalla myös politiikassa.

– Pidän ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin köyhtymisen vastaisia toimia äärimmäisen tärkeinä ja yhtenä lähitulevaisuutemme merkittävimmistä kysymyksistä, Järvelä toteaa.

Viivi Järvelä on syntyperäinen kemiläinen, jolle arktinen, puhdas luonto on keskeisellä sijalla ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. KUVA ANNIINA KUIVALAINEN

TYÖSSÄÄN Oulun yliopiston väitöskirjatutkijana Järvelä tutkii neurologisten sairauksien solutason mekanismeja. Hän korostaa tieteen ja tutkimusnäyttöjen arvoa myös poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua hän on pitänyt tästä näkökulmasta harmillisena.

– Diskurssi pyöri Suomessa kiistattomasta tutkimusnäytöstä huolimatta pitkään sen ympärillä, onko tämä ilmiönä edes todellinen. Ilmastotutkimukseen suhtauduttiin jopa poliittisen puolueen taholta viherhumppana. Poliitikon tulisi olla tietoinen käsiteltävään aihepiiriin liittyvistä faktoista, Järvelä korostaa.

Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että EU:ssa tehdään mahdollisimman kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Myös Suomella on tässä paljon pelissä.

– Meidän arktisella alueellamme on paljon puhdasta luontoa, joka on suuressa vaarassa, mikäli ilmastonmuutosta ei kyetä rajoittamaan. Tämä on kohtalon kysymys, iso globaali uhka, Järvelä päättää.