Leipomotyölain mukaan työntekijälle pitää maksaa vähintään tuplapalkkaa kello 22:n ja aamukuuden välilllä tehdystä työstä. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kertoo, että lain kumoaminen iskisi leipureihin, jotka tekevät kaksi- tai kolmivuorotyötä. Jatkuvaa yötyötä tekevien asema näiltä osin on turvattu työehtosopimuksen kirjauksissa.

– Kolmivuorotyötä tekee noin 650 henkeä. Kaksivuorotyötä, jossa saattaa olla myös yövuoroa mukana, tekee 750 henkeä. Tämä on se ryhmä, jolle lain kumoamisesta on välitön vaikutus, jos emme pysty saamaan asiasta työehtosopimukseen kirjausta, Kuntonen sanoo.

SEL:n arvion mukaan esimerkiksi pääsääntöisesti kaksivuorotyötä tekevälle yötyölisän osuus on noin 10-30 prosenttia palkasta, mikä euromääräisesti tarkoittaa noin 230-690 euroa kuukaudessa. SEL:n mukaan kolmivuorotyössä lisän suuruus on ollut keskimäärin arviolta 740-825 euroa kuukaudessa.

Kuntonen huomauttaa, että leipomoalaan liittyy myös se jännitysmomentti, että työehtosopimuksen yleissitovuus on kriittisellä rajalla. Työehtosopimus on yleissitova eli koskee myös järjestäytymättömiä yrityksiä silloin, kun työehtosopimuksista neuvottelevan työnantajaliiton jäsenyrityksissä työskentelee yli 40 prosenttia alan työvoimasta.

– Leipomopuolella työnantajapuolen järjestäytyminen on alhaista, ja sen taustalla on pitkäaikainen yrittäjäjärjestö Leipuriliiton ja ETL:n yhteistyö. Leipuriliiton jäsenet ovat saaneet tes-neuvontaa liittymättä ETL:n jäseniksi. On syntynyt tilanne, jossa osa alan yrityksistä ei ole nähnyt intressiä liittyä työnantajaliiton jäseneksi.

Yleissitovuus on erittäin tärkeää niille SEL:n jäsenille, jotka työskentelevät pienissä työnantajaliittoon kuulumattomissa järjestäytymättömissä leipomoissa. Jos yleissitovuus murenee, SEL:n mukaan 60 prosenttia leipomoalan 5 200 työntekijästä eli yli 3 000 työntekijää ei enää olisi työehtosopimuksen piirissä ja jäisi kokonaan pois sadan prosentin yötyölisän piiristä.

LEIPOMOTYÖLAIN kumoamisen SEL:n Veli-Matti Kuntonen näkee myös tietynlaisena ennakkotapauksena, joka voi avata ovea esimerkiksi sille, että työlainsäädännöstä pyritään poistamaan sunnuntailisät.

– Muutamat puolueet ovat julkisuudessa aina silloin tällöin pitäneet sitä esillä. Näen tämän (leipomotyölain kumoamisen) siinä mielessä ennakkotapauksena, että miten työnantajat sitten reagoivat siihen tilanteeseen, Kuntonen pohjustaa.

Kuten nyt leipomotyölain tapauksessa myös sunnuntailisien kohdalla on Kuntosen mukaan päivänselvää, että palkansaajapuoli haluaa varmistaa korvausten maksatuksen jatkossa työehtosopimusmääräysten kautta.

– Työnantajaliitto on sitä mieltä, että sillä on kustannusvaikutus, jos se kirjataan työehtosopimukseen. Siinä tulee kysymys, että se pitäisi eräällä lailla ostaa sinne tessiin esimerkiksi työaikoihin tai muihin tekstikirjauksiin liittyvillä heikennyksillä, hän kiteyttää.

SEL ja ETL aloittivat tes-neuvottelunsa 17. joulukuuta. Sopimukset päättyivät tammikuun lopussa. Liitot neuvottelevat leipomoiden, liha-alan, meijerien, elintarvikealojen sekä panimoiden ja virvoitusjuomatehtaiden työntekijöiden palkoista ja muista työehdoista.

Nevottelut alkoivat Veli-Matti Kuntosen mukaan tiiviinä, mutta SEL katkaisi neuvottelut helmikuun ensimmäisellä viikolla ja ilmoitti ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta, joka kestää 9. maaliskuuta saakka.

– Voidaan todeta, että meillä ovat tekstit kaukana toisistaan, eikä rahasta ole päästy vielä oikeastaan keskustelemaankaan. Myös sopimuskauden pituus on tällä hetkellä auki. Katsotaan nyt, millaisia vaikutuksia ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla on neuvotteluasetelmaan, Kuntonen kertoo.

SEL on verkkosivuillaan luetellut joitakin työnantajan pöytään tuomia heikennyksiä, mutta Kuntonen ei ryhdy tässä vaiheessa neuvotteluja niitä sen enempää julkisesti ruotimaan.

PALKKATAVOITE SEL:lla on sama kuin muillakin keskusjärjestö SAK:n liitoilla – kymmenen prosenttia kahden vuoden aikana. Kuntonen nostaa yhteisestä palkkatavoitteesta puhuessa tapetille työnantajapuolen reaktion siihen.

– Siinä ei ole mitään yllättävää, että tasosta ollaan eri mieltä, mutta se oli jopa vähän huvittavaa, että se olikin nyt kauhea juttu, kun SAK-laisessa kentässä toimittiin juuri siten, kun LO:n liitot toimivat Ruotsissa. Ruotsin malli ei tässä näyttänyt maistuvan, hän hymähtää.

Tällä hetkellä valtakunnansovittelijan toimistosta odotetaan valkoista savua teknologiateollisuuden työriidan ratkeamisen merkiksi. Millä mielin Kuntonen seuraa neuvotteluja?

– Kyllähän palkkaratkaisu on tällä kierroksella poikkeuksellisen iso kysymys koko kotimarkkinan osalta, hän sanoo.

Teollisuusliitto, kuten muutkin SAK:n liitot ovat korostaneet palkkatavoitteen toteutumisen merkitystä työntekijöiden alentuneen ostovoiman vahvistamiseksi. Kuntonen nostaa esiin ostovoiman vaikutukset kotimarkkinaan.

– Välilliset vaikutukset ostovoiman tietoisella alhaalla pitämisellä on ongelma, josta toivoisin enemmänkin julkista keskustelua. Kotimaisen kulutuksen osalta sillä on varmasti ihan suoria vaikutuksia moneen alaan, kuten elintarvikealaan, kauppaan ja myöskin esimerkiksi majoitus- ja ravitsemusalaan.

LEIPOMOTYÖLAIN kumoamisesta käytiin eduskunnassa eilen toinen käsittely, jossa kuultiin hallituksen esitystä kritisoivia puheenvuoroja SDP:n kansanedustajilta Lauri Lylyltä, Juha Viitalalta ja Timo Suhoselta. Lyly muistutti puheenvuorossaan muun muassa siitä, miksi laki on alkujaan vuonna 1961 säädetty.

– Yötyötä haluttiin rajoittaa yötyön hinnalla, jotta yötyötä teetettäisiin vähemmän, ja näin suojeltaisiin työntekijöitä terveyshaitoilta ja sairauksilta. Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö.

– On akuutteja ja kroonisia terveysriskejä, kuten unihäiriöitä ja väsymystä, työtapaturmia, reumaa, kakkostyypin diabetesta, verenpainetautia, raskaudenajan terveysriskejä ja raskaudenkeskeytyksiä, lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja niin poispäin, Lyly listasi.

Yötyön haitat nosti esiin myös Juha Viitala, joka kertoi omasta kokemuksestaan vuorotyössä ja työsuojeluvaltuutettuna.

– Yötyö vaikuttaa henkilöön itseensä, perheeseen sekä muuhun lähipiiriin. Lisäksi olen seurannut leipomoalaa hyvin läheltä sukulaisteni leipomon kautta, ja muistan, että usein, kun me nuoremmat olimme menossa nukkumaan, tuttavani lähtivät yöksi leipomaan, jotta Kyröskosken torilla on tuoretta leipää asiakkaille aamulla tarjolla, Viitala totesi.

Kolmikko nosti esiin myös vaikutukset työntekijöiden ansiotasoon sekä vaikutukset erityisesti pieniin leipomoihin.

– Leipomotyölain kumoaminen suosii isoja yrityksiä pienten yritysten kustannuksella. Isot yritykset pystyvät pyörittämään tuotantoaan vuorokauden ympäri, ja niiden kulut alenevat, Suhonen sanoi.

Viitalan mukaan hallituksen esityksestä ”erityisen julman” tekee siirtymäajan puuttuminen.

– Tämä tulee tarkoittamaan työntekijöille ja heidän perheilleen suurta ja nopeaa heikennystä toimeentuloon ilman kunnollista mahdollisuutta varautua tähän muutokseen. Vähintään neljän vuoden siirtymäaika olisi ollut kohtuullinen, jotta työntekijät ja työmarkkinaosapuolet ehtivät sopeutua tähän muutokseen.