Demokraatti kysyi Anderssonilta oppivelvollisuuden pidentämisestä ja pakollisesta ruotsin kokeesta, joka saattaa palata ylioppilaskirjoituksiin.

Miksi oppivelvollisuus pidentyy 18 vuoteen eikä 19 vuoteen?

– Tässä on varmaan otettu huomioon täysi-ikäisyyteen liittyviä kysymyksiä. Tavallaan velvoittavuus ja täysi-ikäisyys voivat olla vaikeasti yhdistettävä kokonaisuus. Tämä on myöskin sellainen asia, joka tarkastellaan valmistelun puitteissa.

– Varmaan tässä haetaan sellaista kokonaisuutta, jossa tehdään koko toisesta asteesta maksutonta kaikille ja oppivelvollisuus siltä osin kuin se on mahdollista pidennetään kuitenkin selvästi toiselle asteelle verrattuna siihen millä tasolla se on nyt. Se on kuitenkin merkittävä parannus ja askel kohti osaamistason nostoa.

Miten voidaan puuttua siihen, jos henkilö keskeyttää opintonsa ennen kuin hän täyttää 18 vuotta?

– Käytännössähän se olisi vastaavanlaista kuin perusasteen puolella tällä hetkellä. Silloin se antaisi koulutuksen järjestäjälle velvollisuuden huolehtia siitä, että ihminen palaa tavalla tai toisella opetuksen piiriin. Tällä hetkellähän se haaste on toisella astella se, että niitä pelimerkkejä ja -välineitä ei oikein ole siinä vaiheessa, kun huomaa, että nyt ihminen tipahtaa.

Entä jos on täyttänyt 18 vuotta, silloinko oppivelvollisuus voi edelleen jäädä suorittamatta?

– Tuo on sellainen asia, joka pitää nyt valmistelun puitteissa selvittää.

Katsotteko, että oppivelvollisuuden pidentäminen on oikeampi ratkaisu kuin vaikkapa varhaiskasvatuksen vahvistaminen tai paremman tuen antaminen oppilaille?

– En minä ole tuota mieltä, että minun mielestäni nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin hallitusohjelmassa on nyt lähdetty siitä, että samanaikaisesti kun pidennetään oppivelvollisuutta, huolehditaan myös nivelvaiheesta, opiskelijahuollon resursseista ja tehdään myöskin varhaisen vaiheen panostuksia ihan sieltä varhaiskasvatuksesta asti.

Mutta uskotte, että oppivelvollisuuden pidentäminen nimenomaan on tuloksellista ja parantaa tulevaisuudessa esimerkiksi työllisyysastetta?

– Kyllä. Jos katsomme tällä hetkellä työllisyyslukuja niiden kohdalla, jotka ovat pelkän perusasteen varassa, ero toisen asteen tutkinnon suorittaisiin on merkittävä. Työllisyysaste on 40 prosentin hujakoilla tällä hetkellä pelkän perusasteen varassa olevilla. Kyllä se merkittävästi siihen vaikuttaisi. On myöskin taloustieteilijöitä, jotka ovat suosittaneet tämänkaltaisia uudistuksia nimenomaan työllisyysnäkökulmasta. 

Pidättekö järkevänä sitä, että ruotsi tulee pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa?

– Tämä on koko hallituksen yhteinen tahtotila, joka on sinne hallitusohjelmaan kirjattu. Mutta minun mielestäni kannattaa edetä rauhassa. Pitää huomioida se, että ylioppilastutkintoon on juuri tehty muutoksia edellisen hallituksen toimesta aivan niiden viimeisimpänä työnä. Se nosti ylioppilaskirjoitusten vaatimustasoa. Ei ole fiksua politiikkaa muuttaa näin keskeisiä rakenteita kuten vaikkapa ylioppilastutkinnon rakennetta koko ajan. Muutokset, joita tehdään, pitää tehdä siinä mielessä rauhassa ja hyvillä ajoilla, että myöskin opiskelijat ehtivät varautumaan niihin.

Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti teidän opetusministerikaudellanne politiikkatoimina?

– Se tarkoittaa, että lähden ensin selvittämään, miten se edes olisi mahdollista toteuttaa ja miten mahdolliset vaikutukset siitä olisivat tilanteessa, jossa me emme vielä tiedä, miten ylioppilastutkinnon vaativuuden nosto tulee vaikuttamaan esimerkiksi aikuisopiskelijoiden tai kaksoistutkinnon suorittaneiden asemaan. Ei meidän kannata tehdä myöskään sellaisia koulutuspoliittisia reformeja, jotka vaikeuttavat liiaksi tutkinnon suorittamista. Siksi aion rauhassa ensin selvittää asiaa.

Voiko käydä niinkin, että selvitysten jälkeen todetaan, että uudistus ei ehkä olekaan järkevä?

– Mielestäni kaikessa lainsäädäntötyössä on ihan järkevää ensin kaikessa rauhassa perehtyä asiaan ja pohtia, mihin mahdollisiin seurauksiin se saattaa johtaa ennen kuin lyödään lukkoon, että näin edetään ja sillä sipuli.

Demokraatti haastatteli Anderssonin eilen illalla.