Maan itäosia hallussaan pitävät Haftarin joukot ovat uhonneet valtaavansa Libyan länsiosan “puhdistaakseen sen terroristeista ja palkkasotureista”. Haftarille uskolliset sotilaat ovat edenneet vain 30 kilometrin päähän Tripolista, mutta uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan joukkoja olisi saatu perääntymään.

Tripolissa valtaa pitää ainakin näennäisesti kansainvälisen yhteisön tunnustama pääministeri Fayez al-Sarraj. Käytännössä myös pääkaupungissa käydään sotia eri aseryhmien välillä.

Libya on kärsinyt kilpailevien asejoukkojen välisistä taisteluista vuodesta 2011, jolloin itsevaltainen Muammar Gaddafi syöstiin vallasta. Gaddafi kuoli vuonna 2011.

Khalifa Haftar on nähty kunnianhimoisena vallan haalijana. Hän on esiintynyt julkisuudessa Libyan kansan pelastajana jihadistien väkivallalta. Haftarin vastustajien mukaan hän haluaa perustaa maahan oman sotilasdiktatuurinsa.

Haftar on ollut Libyan pelikentän avainpelaajia aina siitä lähtien, kun maan pitkäaikainen diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin vallasta ja surmattiin vastustajiensa käsissä vuonna 2011. Haftar on nimitellyt kaikkia vastustajiaan joko terroristeiksi tai palkkasotureiksi.

75-vuotias Haftar vietiin sairaalahoitoon Pariisissa kahden viikon ajaksi viime vuoden alussa, mikä sytytti spekulaatiota hänen terveydentilastaan. Sittemmin hän on palannut voimalla kotimaahansa.

Haftar joukkoineen tukee Libyan itäosissa päämajaansa pitävää rinnakkaishallitusta, joka kilpailee YK:n tukeman Tripolin hallinnon kanssa.

Haftar valloitti Koillis-Libyassa sijaitsevan rannikkokaupunki Bengasin aseellisilta ryhmittymiltä vuonna 2017 kolme vuotta jatkuneiden taistelujen jälkeen.

Bengasin voiton jälkeen Haftarin joukot ottivat haltuun islamistiryhmien hallussa olleen Dernan kaupungin sekä merkittävän öljykentän maan eteläosissa.

Haftar on edesmenneen Muammar Gaddafin entinen tukija. Itä-Libyan Kyrenaikasta kotoisin oleva Haftar sai sotilaskoulutuksensa Neuvostoliitossa ja osallistui vuoden 1969 vallankaappaukseen, joka nosti Gaddafin valtaan.

Haftar palveli Libyan asevoimissa kunnes jäi Tshadin joukkojen vangiksi Libyan epäonnistuneessa sodassa eteläisen rajanaapurinsa kanssa. Haftar vangittiin satojen sotilaidensa kanssa Tshadin puolella rajaa vuonna 1987 sen jälkeen, kun Gaddafi oli kiistänyt libyalaisten joukkojen läsnäolon Tshadissa.

Gaddafi käänsi selkänsä Haftarille ja kiisti hänen kuuluvan Libyan armeijaan. Haftar riutui vankeudessa Tshadissa, kunnes sai poliittisen turvapaikan Yhdysvalloista.

Haftar asui Yhdysvalloissa yli kaksi vuosikymmentä, ja hänen huhuttiin työskennelleen Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n kanssa maassa ollessaan. Vuonna 2011 hän lopulta palasi synnyinmaahansa ottaakseen osaa Gaddafin vastaiseen kansannousuun.

Haftar on aiemmin saanut sotilaallista tukea Ranskalta. Vuonna 2016 kolme ranskalaissotilasta kuoli helikopterionnettomuudessa kerätessään tiedustelutietoa Haftarin joukkoja varten.

Ranskalaissotilaiden läsnäolo raivostutti Tripolin hallinnon, jonka mukaan se rikkoi Libyan kansallista itsemääräämisoikeutta.

Haftarin on epäilty saaneen tukea lisäksi myös Yhdistyneiltä arabiemiirikunnilta, Egyptiltä sekä Saudi-Arabialta.