Ensimmäisen kysymyksen kyselytunnilla esitti SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman.

Lindtman totesi, että Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump näyttää hylänneen maan aiemmat Ukraina-kannat ja on aloittanut keskustelut Venäjän valtiojohdon kanssa ilmiselvästi ilman yhdessä sovittua linjaa Ukrainan tai EU:n kanssa.

– Ensikommentit valitettavasti viittaavat siihen, että kansallisesta olemassaolostaan taistelevaa Ukrainaa oltaisiin pahimmillaan myymässä hyvin periaatteettomalla tavalla, tavalla, jossa väkivaltainen hyökkäys palkittaisiin alueluovutuksilla, Lindtman sanoi.

Hän kysyi pääministeri Petteri Orpolta (kok.) arviota tilanteesta, onko hallitus ollut yhteydessä Yhdysvaltain viranomaisiin tilanteen johdosta ja onko Suomen tuki ilmoitettu Ukrainalle ja maan itsemääräämisoikeudelle.

ORPO sanoi, että on tapahtunut se, mitä oli odotettu eli Trump avaa pelin siitä, miten Ukrainaan saadaan aselepo ja rauha. Se on Orpon mukaan sinänsä hyvä tavoite.

– Mutta nämä ensimmäiset keskustelut ovat olleet Ukrainan kannalta, Euroopan kannalta ja Suomen kannalta huolestuttavia.

Orpon mukaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on ollut keskenään tiiviisti yhteydessä sekä sen lisäksi liittolaisiin ja kumppaneihin, Euroopan unioniin sekä ”myöskin yhteyksiemme kautta Yhdysvaltoihin”.

– Me tuemme Ukrainaa. Ukrainan rauhaa ei voi sopia ilman Ukrainaa eikä Eurooppaan voi rakentaa rauhaa ilman Eurooppaa, Orpo sanoi.

LINDTMAN sanoi viitaten Orpon puheisiin USA-yhteyksistä, että on tärkeää, että Suomi ilmoittaa selkeästi kantansa ja sen, että sen Ukraina-tuki ja -politiikka on ennallaan.

Lindtman painotti, että rivit on koottava Euroopassa. On esiinnyttävä yhteneväisesti. Ukrainaa on kuunneltava. Euroopan asioista voidaan päättää vain pöydissä, joissa Eurooppa itse on mukana.

Hän kysyi , onko Orpo valmis esittämään EU-johtajien ylimääräistä huippukokousta, joka kutsuttaisiin koolle mahdollisimman nopeasti jo ensi viikon lopulla.

Orpo kertoi ottaneensa aamulla yhteyttä komission puheenjohtajaan Ursula von der Leyeniin ja kysyneensä, miten Eurooppa toimii ja pysäyttää kehityksen, jossa Euroopan yli keskustellaan.

– Näitä keskusteluja on käyty. Tämän vuoksi aion myöskin huomenna osallistua Münchenin turvallisuuskonferenssiin, johon on sovittu tärkeitä tapaamisia EU:n päämiesten kanssa, myös von der Leyenin. Ja tämä ajatus on valmistelussa, että me vaadimme Eurooppa-neuvostoa kokoontumaan ylimääräiseen kokoukseen. Se olisi tässä tilanteessa oikea ratkaisu, Orpo kertoi.

– Se osoittaisi sen, että Eurooppa on tosissaan, muodostaa yhtenäisen kannan ja sieltä se kanta pitää saada ulos. Meillä pitää olla positio. Ei pelkästään se riitä, että me sanomme, että Eurooppa pitää kuunnella. Pitää kertoa, mitä meillä on sanottavana – se on voimakas tuki Ukrainalla. Ja Euroopan turvallisuudesta huolehtiminen, myös Suomen, pääministeri jatkoi.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN puheenjohtaja Johannes Koskinen kiitti pääministeriä siitä, että aktiivisuutta suunnataan Euroopan unioniin.

– Ylipäänsä EU:n vaikutusvaltaiset kanavat Trumpin hallintoon kaipaavat vahvistusta ja vaikutusmahdollisuuksia sitä kautta.

Koskinen muistutti, että USA:ssa senaatilla ja edustajainhuoneella on myös vaikutusmahdollisuuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Hän kysyi, aikooko hallitus rakentaa yhteyksiä myös kongressiin, jotta sitä kautta saadaan Suomen näkemyksiä perille.

Orpo vastasi tähän, että Suomella on kautta vaalikausien tiiviit yhteydet USA:n kongressiin molempiin puolueisiin.

– Me hyödynnämme näitä suhteita täysimääräisesti, Orpo sanoi ja otaksui, että yhteyksiä pidetään niin hallituksesta kuin oppositiosta.

Orpo ilmoitti myös aikovansa järjestää ensi viikolla Suomessa parlamentaarisen keskustelun turvallisuustilanteesta.

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska kantoi huolta siitä, että USA on myötäilemässä Venäjän tavoitteita ja keskusteluja käydään Euroopan yli.

– On erittäin hyvä koolla, että pääministeri on ollut yhteydessä komission johtoon ja on myöskin vaatimuksia yhteisestä huippukokouksesta, Ovaska lausui.

Orpo piti kyselytunnilla esillä myös Ukrainan mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä.

Hän sanoi myös, että Suomi joutuu rahoittamaan puolustustaan paljon tulevien vuosien aikana. Siihen tarvitaan myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta. Orpon mukaan on tosiasia, että Suomi käyttää tulevina vuosina enemmän rahaa puolustusmenoihin.