– Venäjän aloittamaan rikolliseen ja julmaan hyökkäyssotaan ei pidä tottua, sopeutua, saati sitä hyväksyä. Ukraina ansaitsee täyden tukemme, Lindtman sanoi puheessaan.

Lindtman totesi, että Suomi pienenä maana tietää, kuinka tärkeää on säilyttää kaikkien kansojen oikeus päättää omista asioistaan.

Lindtman muistutti, ettei Ukrainassa ratkaista ainoastaan yhden kansakunnan kohtaloa, vaan siellä ratkaistaan myös Euroopan ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tulevaisuutta.

PUHEESSAAN Lindtman muistutti siitä, kuinka paljon Ukrainan kansa on saanut viimeisen vuosisadan aikana kärsiä nälänhädästä Thernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen, Krimin miehitykseen ja nyt Venäjän hyökkäyssotaan.

– Ukraina on kokenut kolme suurta nälänhätää, vaikka maa on tunnetusti Euroopan vilja-aitta. Nälänhädistä pahin, 1930-luvulla Neuvostoliiton aiheuttama Holodomor surmasi lähes neljä miljoonaa ukrainalaista.

Hän nosti esiin, miten pitkä neuvostovallan aika pyrki riistämään ukrainalaisilta oman identiteetin – kielen, kulttuurin, uskon ja kansallistunteen.

– Neuvostoliiton romahduksen myötä Ukrainan itsenäisyys koitti. Siitä lähtien ukrainalaiset ovat hakeneet tietä kohti demokraattista oikeusvaltiota ja läntistä yhteyttä. Venäjä on pyrkinyt alusta asti hiljentämään yhä voimakkaammin kaikuvat länsimieliset äänenpainot, hän sanoi.

Vuonna 2019 ukrainalaiset valitsivat presidentikseen selkeän länsimielisen Volodomyr Zelenskyin.

– Tuhat päivää sitten alkanut täysimittainen Venäjän hyökkäys on koetellut ukrainalaisten vapaustahtoa, mutta Ukraina on taistellut ja kestänyt. Ukrainan lasten kyyneleet eivät vieläkään saaneet kuivua.

PUHEENSA Antti Lindtman päätti toivon sanomaan.

– Suomalaiset seisovat horjumatta Ukrainan tukena. Sodan äänet kaikuvat kauas tulevaisuuteen, mutta me tiedämme, että vielä koittaa aika, jolloin Ukrainan lapset voivat kuivata kyyneleensä.

– Vielä tulee aika, jolloin vapaus koittaa. Aika, jolloin Ukraina rakennetaan uudelleen ja rauha palaa maanosaamme. Slava Ukraini!