Lipposen mukaan on hyvä, että presidentti Sauli Niinistö pitää yhteyttä Venäjään ja sen johtajiin etenkin presidentti Vladimir Putiniin siitäkin huolimatta, että moni Euroopan Unionissa ”lyö hanttiin” eli vastustaa yhteydenpitoa Venäjän kanssa. Hänen mukaansa ei pidä pelästyä puheita, että ”ollaan Venäjän” asialla.

Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien Helsinkiin sovittuun kokoukseen viitaten Lipponen moitti journalisteja siitä, että tapaamisen yhteydessä toimittajat juoksivat presidentti Donald Trumpin lausuntojen perässä ja unohtivat sen, mitä presidentti Niinistö tekee Suomen hyväksi.

Lipposen mielestä  paitsi Suomen niin myös koko EU:n pitäisi määritellä ne asiat, jotka Venäjä-suhteissa ovat tärkeitä.

Lipponen antoi tukea Niinistölle myös niin, että hänkin katsoi ympäristöasiat tärkeinä Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa.

– Ympäristöasioiden on oltava mukana Suomen ja Venäjän yhteistyölistalla. Mitä siitä seuraa, jos kaikki saasteet ja jopa ydinjätettä valuu Venäjältä Itämereen? Mikä esimerkiksi tässä suhteessa on Suomen etu?

Lipponen muistutti myös niin sanotun soihduttamisen aiheuttamista ongelmista. Soihdutuksella tarkoitetaan maakaasun polttamista eroon raakaöljystä. Soihduttamisesta syntyvän noen on todettu vaikuttavan monin tavoin arktiseen alueeseen, etenkin sen ilmaston lämpenemiseen ja jäätikköjen sulamiseen. Näistä ilmiöistä on taas monenlaisia seurauksia kuten pitkiä hellejaksoja ja tulvia aiheuttavia rankkasateita.

EU:n eteenpäin viemiseksi löydettävä toimiva koalitio

Lipponen palasi parikymmnetä vuotta sitten pidettyyn EU:n huippukokoukseen Tampereella, jota hän johti.

Lipposen mukaan jo Tampereella käsiteltiin maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä, jotka kuitenkin pian kokouksen jälkeen unohdettiin. Suomikin olisi jo silloin voinut tehdä asian tiimoilta enemmän.

– Nyt sitten ollan tilanteessa, missä ollaan.

Lipposen mukaan eurooppalaiset asiantuntijat arvostivat Tampereen huippukokouksen hyviä saavutuksia.

– Suomessa taas muistellaan, että oliko ”meillä joskus sellainenkin kokous”.

– Jo silloin halusin EU:n ja Venäjän suhteet kuntoon. Nyt asiasta puhuttiin jälleen Sotshissa. Uskon kuitenkin, että näissä suhteissa lähdetään vielä nousuun. EU:ssa on kerättävä hyvä ryhmä, joka vie asioita eteenpäin vastaanpyristelijöistä huolimatta.

”Hyvään ryhmään” Lipponen kelpuuttaisi Saksan ja Ranskan, Hollannin ja hieman empien myös Suomen pohjoismaiset naapurit.

– Suomen täytyy olla mukana tukemassa suotuisaa kehitystä.

Lipponen muistutti, ettei Suomi voinut aikoinaan mennä mukaan unioniin toisella jalalla, koska heti alusta lähtien oli päästävä vaikuttamaan.

– Kun pääse päätöksiä tekevään pöytään, se lisää vaikutusvaltaa. Se taas kasvattaa luottamusta, luottamus edellen vaikutusvaltaa ja niin edelleen.

Suomi keskellä globaaleja yhteyksiä

Lipposen mukaan Suomen vahvuus unionissa on muun muassa maan sijainti keskellä globaaleja yhteyksiä. Maa voi panostaa esimerkiksi arktisella alueella maanosia yhdistäviin kuitukaapeleihin ja meriyhteyksiin muitakaan liikenneyhteyksiä ja asioita unohtamatta. Nord Stream 2-kaasuputkihanke on sekin edelleen ajankohtainen.

– Muun muassa tutkimus- ja kehitystyö sekä infrastruktuuri ovat EU:ssa retuperällä. Niidenkin kohentamisessa Suomella voisi olla annettavaa.

Lipponen toteaa, että Yhdysvallat ja Kiina vahvistavat asemiaan. Venäjä tekee, ”mitä tekee”. Uhkana on, että EU ja Venäjä jäävät ”nurkkaan”.

Niinpä Lipponen pitää presidentti Putinin esitystä vahvistaa maansa suhteita unioniin aitona myös silloin, kun Suomi vuoden 2019 syksyllä hoitaa EU-puheenjohtajuutta. Myös EU:lla on tarve hakea yhteistyötä Venäjän kanssa.

– Unionia on vahvistettava sisäisesti ja ulkorajat saatava kuntoon. Suomen on oltava mukana tekemässä näitä ratkaisuja. Varovaiseen optimismiin on aihetta.