Maksuton opiskelu on mahdollistanut sen, että Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa – kaikilla on ollut mahdollisuus kouluttautua taustasta riippumatta.

Orpon hallitus on leikannut koulutuksesta yli 110 miljoonaa, poistanut aikuiskoulutustuen sekä vahvasti pitänyt pinnalla lukukausimaksuja ja toisen tutkinnon maksullisuutta.

Kuluvalla hallituskaudella on siis leikattu koulutuksesta, mutta lisätty muun muassa aloituspaikkoja. Korkeakouluilla on entistä vähemmän resursseja käytettävissä suuremman opiskelijamäärän kanssa.

OLEMME SIIS tilanteessa, jossa korkeakoulujen olisi jopa kannattavaa lisätä maksullisia väyliä, paikatakseen rahoituksensa leikkauksia.

Olemme tilanteessa, jossa tulotaso vaikuttaisi suoraan mahdollisuuteen hankkia koulutusta. Kaikilla ei ole varaa maksaa opinnoista, mutta intoa ja osaamista olisi.

Korkeakoulujen maksullisuus on asia, jota opiskelijajärjestöt ovat vastustaneet jo pitkään. Siitä asti kun 2017 Suomessa otettiin käyttöön lukukausimaksut EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, on pelätty porttiteoriaa, eli pelätty lukukausimaksujen laajentumista.

Nyt hallituksella on suunnitelmissa laajentaa lukukausimaksuja EU- ja ETA alueen ulkopuolelta tuleville toiseen asteen opiskelijoille sekä mahdollistaa maksulliset korkeakoulututkinnot.

Mikä portti aukeaa seuraavaksi?

HALLITUKSELLA tuntuu vahvasti olevan todellisuuden taju hukassa, kun se ajattelee sinisilmäisesti lukukausimaksujen lisäävän vain korkeakoulutettujen määrää.

Lukukausimaksut ovat äärimmäisen eriarvoistava toimi. Kyseessä olisi vain ohituskaista niille, joilla on rahaa.

Jokaisella tulee olla mahdollisuus valita oma polkunsa taustasta ja vanhempien tulostasosta riippumatta. Jos Suomessa halutaan lisätä korkeasti koulutettujen määrää, eivät lukukausimaksut ole se tie.

Kirjoittaja on SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen jäsen Kokkolasta.