Järjestöt muistuttavat, että kevään eduskuntavaalien alla pääministeripuolueeksi tähdännyt kokoomus lupasi koulutuksen olevan erityissuojeluksessa, kun valtion taloutta tasapainotetaan.

– Lupaukset kuitenkin unohtuivat nopeasti, järjestöjen tiedotteessa todetaan.

Opiskelijajärjestöjen laskelmien mukaan hallituksen päätökset leikkaavat opiskelijoiden toimeentulosta lähes viidesosan hallituskauden loppuun mennessä.

VAIHTOEHTOJA velkaantumiselle on järjestöjen mukaan vähän, kun opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä Suomessa, joka ei voi saada perustoimeentulotukea, mikäli heillä on mahdollisuus nostaa opintolainaa pankista.

– Täysipäiväinen opiskelu ja toimeentuloon riittävien työtuntien yhdistelmä puolestaan heikentää monen opiskelijan jaksamista ja hidastaa tavoiteajassa valmistumista, etenkin kun heidän odotetaan työskentelevän myös kesäisin, jolloin monet muut työssäkäyvät viettävät ansaittua lomaansa.

Tutkimusten mukaan yhä useampi vastavalmistunut kärsiikin uupumuksesta jo ennen varsinaisen työuran alkua.

HALLITUS on osoittanut korkeakoulujen aloituspaikkoihin budjettiehdotuksessa rahoitusta 11 miljoonaa euroa ensi vuodeksi. Määrä on Pron mukaan riittämätön suhteessa hallituksen tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulujen riittämätön rahoitus heijastuu myös opiskelijoiden hyvinvointiin.

– Opiskelijoiden ahdistus- ja masennusoireilu lisääntyi huomattavasti koronaepidemian aikana, ja tätä mielenterveysvelkaa opiskelijat maksavat edelleen. Samalla heidän henkilökohtaista velkataakkaansa lisätään ja koulutuksesta leikataan, Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa tiedotteessa.

Hallitus kurjistaa nuorten ja opiskelijoiden asemaa nyt monella rintamalla, vaikka leikkausten sijaan olisi satsausten aika, Malinen korostaa.

Ammattiliitto Pro ja Opiskelijaliitto Pro odottavat parannuksia opiskelijoiden asemaan kevään kehysriihessä.