Kotimaa
15.12.2018 10:18 ・ Päivitetty: 15.12.2018 10:18
“Maailma muuttuu riippumatta hallituksen toimenpiteistä” – Syntyvyyden laskulla miljardiluokan vaikutus kestävyysvajeeseen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) arvioi kestävyysvajeeseen olevan tulossa miljardiluokan kasvu, kun Suomeen syntyy selvästi aiempaa vähemmän lapsia.
Kestävyysvaje tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot.
Valtiovarainministeriö julkistaa maanantaina päivitetyn arvionsa kestävyysvajeesta taloudellisen katsauksensa yhteydessä.
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen ei lähde tarkasti ennustamaan, kuinka paljon ministeriön arvio kestävyysvajeesta on nousemassa, koska vajeeseen vaikuttavat monet eri suuntiin vaikuttavat tekijät ja oletukset. Valkonen kuitenkin arvioi, että riippuen laskelman oletuksista väestöennusteen tuoreet luvut voivat kasvattaa valtiovarainministeriön arviota kestävyysvajeesta jopa noin 10 miljardiin euroon.
Valkosen mukaan tällöin euromääräisesti kestävyysvaje olisi karkeasti vaalikauden alun tasolla. Etlan oma arvio jää kuitenkin tätä pienemmäksi, sillä perinteisestikin laskentaeroista johtuen Etlan arvio kestävyysvajeesta on ollut valtiovarainministeriötä pienempi.
Syyskuussa ministeriö arvioi, että kestävyysvaje on reilut kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Jos valtiovarainministeriö tulee ulos neljällä prosentilla, ollaan takaisin tilanteessa, joka on hyvin huolestuttava. Ollaan lähellä sitä, mistä hallitus lähti joskus aikoinaan purkamaan tätä kestävyysvajetta. Maailma muuttuu riippumatta hallituksen toimenpiteistä, Valkonen sanoo.
Lukujen vertailu vaikeaa
Vaalikauden alussa keväällä 2015 valtiovarainministeriö arvioi kestävyysvajeen suuruudeksi noin viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 tasossa. Lukujen vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä voidaan puhua sekä prosenteista että euroista ja lukuihin vaikuttaa merkittävästi muun muassa se, minkä vuoden tasossa ne lasketaan.
– Suoraviivaisia vertailuja on vaikea tehdä, sillä lukujen laskenta tarkentuu ja tarkasteluvuodet muuttuvat. Onkin vaikea kuvata yksinkertaisesti kuinka paljon erilaiset yksittäiset tekijät ja toimenpiteet ovat pienentäneet tai kasvattaneet vajetta, muistuttaa valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander.
Joka tapauksessa säästötoimista ja rakenneuudistuksista huolimatta kestävyysvaje on hallitukselta jäänyt nitistämättä. Valkonen kehottaa kuitenkin miettimään, miltä luvut näyttäisivät ilman viime vuosina tehtyjä toimia.
Uusi kestävyysvajearvio pohjustaa jo tulevaa, sillä helmikuussa valtiovarainministeriön on määrä julkistaa virkamiesnäkemyksensä julkisen talouden lähtökohdista ensi vaalikaudelle.
Edellisten eduskuntavaalien alla virkamiesten karu arvio julkisen talouden näkymistä nousi näkyvästi esiin vaalikeskustelussa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.