Merkittävin yksittäinen uutisointi oli suurimmassa päivälehdessä. Se koski tehokkaaksi katujaksi ilmoittautunutta sahan omistajaa. Juha Sipilän (kesk.) hallitus suunnitteli armahdusta veronkiertäjille, mikä aiheutti joidenkin satojen veroparatiisisijoittajien ilmoittautumisen armahdettavaksi. Hanke peruuntui vastustukseen, jolloin armonanojat joutuivat verolle ja osa oikeuteen. Yllämainittu tapaus käsiteltiin hellästi ja useita miljoonia annettiin anteeksi.

Uusin oikeudenmukaisen verotuksen verkoston Tax Justice Networkin (TJN) raportti kertoo maailman rikkaiden ja suuryhtiöiden tulojen, omaisuuden ja omistusten kätkennästä sekä verojen kierrosta. Siinä kunnostautuu muiden muassa USA. Maailman maat menettävät raportin mukaan 500 miljardia dollaria verotuloja vuosittain, näistä 312 miljardia dollaria monikansallisten yritysten veronkierron johdosta. Yksityisten henkilöiden veronkiertotoimet aiheuttavat valtioille 171 miljardin dollarin tulomenetykset.

Menetykset eivät rajoitu tähän. Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan monikansallisten yritysten aiheuttama paine ja painostus laskea yhtiöveroja aina nollaan asti on aiheuttanut viime vuosina vähintään kolminkertaiset verotulojen menetykset valtioille.

Paradoksaalista on, että samalla, kun OECD-maat ja niiden erilliset paratiisisaaret asettavat verotuksen säännöt ja samalla mahdollisuuden verokiertoon, ne myös ovat suurimmat häviäjät tässä pelissä. Ne ovat vastuussa 78 prosentista kaikista veromenetyksistä ja 90 prosentista yksittäisten henkilöiden aiheuttamasta verotulon menetyksistä. Samalla nämä maat ovat suurimmat verotulojen menettäjät.

Verkosto esittää, että yritysverojen kansainvälinen sääntely tulisi antaa YK:n omalle toimielimelle, joka vastaa rahoituksen läpinäkyvyydestä, tilivelvollisuudesta ja luotettavuudesta. Verotuksen kansainväliset säännöt ja valvonta tulee tapahtua avoimesti ja demokraattisen päätöksenteon piirissä, ei muutamien harvojen rikkaiden salaisisissa klubeissa.

OECD:n päätös 15 prosentin yhtiöiden minimiverosta kertoo osaltaan tästä. Se ei estä monikansallisia yhtiöitä siirtämästä käytössään olevien järjestelyjen avulla tulostaan piiloon. Uusien kikkojen käyttöä ei myöskään erikseen valvota. Veroparatiiseja ja niiden salaamistoimintaa ei lopeteta eikä valvota. Maailman suurin lakifirma Baker McKenzie jatkaa toimintaansa näiden firmojen ja asiakkaiden neuvonnassa viranomaistoimien kiertämisessä. Se jopa konsultoi viranomaisia ja lainsäätäjiä uusien säännösten tekemisessä suopeiksi sijoittajille ja verojen ja tulojen pimittäjille.

Raportissa todetaan USA:n olevan vastuussa yli 20 miljardin dollarin verotulomentyksistä. Tätä suurempia menetyksiä aiheuttavat Englanti ja Cayman-saaret. Raportin mukaan USA:ssa toimii ainakin 206 trustia, jotka tarjoavat salaisuus- ja veronkiertopalveluita. Niitä toimi useissa osavaltioissa, kuten muiden muassa Alaskassa, Etelä-Dakotassa, Nevadassa, New Hampshireissa, Texasissa ja Floridassa.

Näistä Pandora-papereiden mukaan kolmekymmentä hallinnoi noin yhden miljardin suuruisia varoja, joiden omistajina toimivat henkilöt ja yhtiöt olivat kytköksissä petoksiin, lahjontaan ja ihmisoikeusrikoksiin. Samojen lähteiden mukaan melkoinen joukko yritysten toimitusjohtajia ja poliitikkoja siirsi noin 12 miljardin dollarin edestä varoja ja tuloja USA:ssa sijaitseviin trusteihin suojaan verottajalta ja muiden viranomaisten toimilta.

Etelä-Dakotan senaattori Graig Kennedy, yksi harvoista asiasta huolestuneista politiikoista totesi kasvavasta hämärästä finanssiteollisuuden alasta: ”Huoleni on, että me tulemme samanlaisiksi kuin Panama ja tai Sveitsi”.

Veikko Räntilä on Ajatuspaja Tampere -ryhmän jäsen.