Muutoksia on vaatinut muun muassa ulkoasianvaliokunnan kuultavana käynyt kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg, jonka lausunnosta Yle kertoi tiistaina.

Forsbergin mukaan Yhdysvallat on luopunut ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, minkä vuoksi myös Nato-jäsenyyden tuoma pelote on vakavasti rapautumassa. Yksi Suomen puolustuksen keskeisistä tukijaloista on siis vaakalaudalla.

Tilanne on Forsbergin mielestä muuttunut niin rajusti, että ennen selonteon hyväksymistä eduskunnassa useita kohtia olisi kirjoitettava uudelleen.

Mediassa asiasta on kuitenkin kerrottu. Kopra pitää tältä pohjalta Forsbergin näkemyksiä hyvin pitkälle menevinä.

Hän toteaa, että Suomessa artikla 3 on perinteisesti vahva ja siihen Suomi perustaa muutoinkin. Artikla 3:lla viittaa vahvaan omaan puolustukseen.

– Siltä osin tässä ei ole minun mielestäni tarpeen mitään tulipalotorvea soittaa. Jos nyt jotakin säätämisen tarvetta on, toki me sitä katsomme, Kopra kommentoi Demokraatille.

PUOLUSTUSSELONTEKOPROSESSI etenee Kopran sanoin suunnitelman mukaan ja maltilla.

Juhani Forsberg saapuu maaliskuussa myös mietintövaliokuntaan eli puolustusvaliokuntaan kuultavaksi alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Kopra näkee, että nyt ei pidä hötkyillä.

– USA:ssa ensinnäkin on sellainen tilanne, että siellä uusi hallinto asettuu asemiinsa ja paikoilleen. Kuten on nähty, kaikenlaisia juttuja on kuultu ja nähty. Ne saattavat ensi viikolla olla sitten ihan erilaisia. En todellakaan nyt lähtisi säntäilemään minkään perässä. Mutta totta kai tarkan analyyttisesti käydään asia läpi ja sitten jos on aihetta säätää asioita sitten säädetään, mutta tehdään se hallitun prosessin mukaisesti.

Eli eduskunnassa voidaan hoitaa tarvittavat muutokset ja puolustusselontekoa ei tarvitse uudestaan enää hallituksessa käsitellä?

– Riippuu nyt siitä, mitkä ovat johtopäätökset. Mutta ainakaan nyt tähän mennessä ei ole tullut minun mielestä mitään sellaista ilmi, että olisi syytä muuttaa sovittua marssijärjestystä.

Kopra muistuttaa, että valiokunnan mietintö itsessään saattaa olla sivumäärältään jopa pidempi kuin itse hallituksen selonteko.

– Me tulemme ottamaan hyvin paljon kantaa asioihin ja antamaan näkemystä. Ainakin tämänhetkisen näkemyksen perusteella sanoisin, että tässä yhteydessä hoituu, jos tarvitsee jotain hienosäätöä selontekoon tehdä.

PUOLUSTUSSELONTEKOON lausuntonsa antavan eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) toteaa Demokraatille kansainvälisen poliittisen tilanteen muuttuneen. Yhdysvallat näyttäisi lähentyvän Ukrainassa sotaa käyvän Venäjän kanssa ja ottavan samaan aikaan etäisyyttä Euroopan unioniin ja Natoon.

Viimeisimpänä esimerkkinä on Yhdysvaltain äänestyskäyttäytyminen YK:ssa, jossa maa asettui kaksi kertaa Venäjän puolelle vastustamaan Venäjän hyökkäyksen tuomitsevaa päätöslauselmaa.

– Tietenkään emme arvanneet Yhdysvaltojen tulevia toimia, Johannes Koskinen kommentoi.

Koskisen mukaan ulkoasiainvaliokunnassa on vielä käynnissä puolustusselontekoa koskevan lausunnon kuulemiset.

– Eduskuntakäsittelyssä lausuntojen ja puolustusvaliokunnan mietinnön kautta voidaan jonkun verran täydentää ja ehkä oikaistakin niitä (selonteon) muotoiluja.

Mahdolliset muutokset ovat Koskisen mukaan puolustusselonteon kokonaisuudessa todennäköisesti vähäisiä mutta sisällöltään merkittäviä.

– Puolustuspoliittinen selonteko on niin yksityiskohtainen, että pitkää versiota ei varmaan tarvita täydentämiseksi. Ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan pohdittavaksi jää se, tarvitaanko selventäviä kirjauksia tästä, että missä määrin pystytään varmistamaan liittolaisten mukaantulo erilaisissa kriisiskenaarioissa.

Kannattaako sitä kauhean selkeästi sinne kirjatakaan?

– Ei varmaan. Trumpin hallinnon asennoituminen yllättää aamusta toiseen. Se voi siirtyä eri suuntiin. Mitään kovin lopullista ei varmaan tässä pystytä.

Forsberg mainitsee turvallisuusympäristön kuvauksen yhtenä asiana mitä pitäisi muokata, onko tämä sellainen muutos, johon itse viittasit?

– No onhan se. Esimerkiksi tämä, että jos Yhdysvaltojen ja Venäjän lähentyminen jossakin muodossa tapahtuu, niin kyllähän se on iso muutos. Myös Ukrainan painostaminen tietynlaisiin ratkaisuihin vaikuttaa ja se, mikä on Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen suhde Naton sisällä ja Naton ulkopuolella. Nämä ovat sellaisia, mitkä tässä on asetettu osaksi kyseenalaiseksi. Mutta se saattaa tässä vielä viikkojen sisällä elää. Lopullista tuomiota ei voida vielä lähteä antamaan.

Myöhästyykö selonteko?

– Ei varmaan tämän takia. Mutta sen käsittely on ylipäänsä lykkääntynyt, kun on näitä muita väliin tulleita asioita. Kuulemiset menevät vähän pidemmälle ainakin UaV:n osalta.

Onko pitänyt ottaa uusia kuultavia tämän tilanteen takia?

– Ei vielä, muuten sitä on lisätty matkan varrella. On mahdollisuus vieläkin täydentää riippuen tapausten kulusta.

PUOLUSTUSVALIOKUNNAN perussuomalaisten valiokuntavastaava Jari Ronkainen (ps.) ei näe puolustusselonteon merkittävää muuttamista tarpeellisena.

– Eihän mitään niin olennaista ole muuttunut, että koko paketti pitäis rakentaa uusiksi. Pelote (Naton ydinasepelote) ei ole hävinnyt mihinkään. Oli pikkuisen yllättänyt Forsbergin kommenteista. Minusta tässä kohtaa on syytä ottaa maltillisesti ja katsoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Ronkainen kommentoi eduskunnassa medialle.

Ronkaisen mukaan eduskunta kykenee huomioimaan selonteossa kansainvälisen tilanteen muutoksen eikä selontekoa tarvitse palauttaa hallituksen valmisteluun.

– Ei tätä ole mitää tarvetta palauttaa uudelleenvalmisteluun. Pystymme puolustusvaliokunnassa katsomaan muutostarpeet. Totta kai se tehdään yhteistyössä valtioneuvoston suuntaan. Olisi ihan turha ruljanssi, ainakin näillä tiedoilla, mitä tällä hetkellä on, lähteä rakentamaan sitä kokonaan uudestaan.

RONKAINEN muistuttaa, että kun puolustusselonteko saatiin viime kaudella valmiiksi, pian sen jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

– Paperihan osittain happani käsiin siinä. Eikä siinäkään kohtaa tehty uutta puolustusselontekoa, vaan mentiin soveltaen seuraavan puolustusselonteon maaliin saattamiseen. Sehän on olemassaoleva paperi niin kauan kuin tämä on maalissa.

Ronkaisen mukaan kärkkäät julkiset kannanotot eivät ole Suomen edun mukaisia.

– Puhun tietenkin vain omasta puolestani, mutta uskoisin, että aika moni edustaja, varsinkin ne jotka ovat puolustuksen kanssa tekemisissä, ajattelee hyvin pitkälle samalla lailla kuin minä.

– Nyt vain jäitä hattuun, Ronkainen sanoo.

JOHANNES Koskisen mukaan valtioneuvoston selonteossa on käsitelty hyvin vajavaisesti presidentin, muun ulkopoliittisen johdon ja eduskunnan päätöksentekoa Natoon liittyvissä asioissa.

– Vallankäyttölinjan määrittelyä selvitetään erikseen erityisesti Nato-asioissa, mutta yleensäkin presidentin ja valtioneuvoston ja eduskunnan välillä. Siihen (selontekoon) on hyvä sisällyttää myös eduskuntakäsittelyssä lähtökohtaisia kantoja, vaikka lainsäädännön tarkistamisehdotukset tulevat myöhemmin.

Aiheesta on tulossa huhtikuussa oikeusministeriön tekemä pohjaselvitys.