Makon ja Komuron kihlaus ja avioituminen ovat nostaneet Japanissa valokeilaan vanhakantaisen lainsäädännön, jonka nojalla prinsessat menettävät kuninkaallisen asemansa avioituessaan tavallisten ihmisten kanssa. Japanilaisia prinssejä laki ei koske.

Tiukat säännöt ovat herättäneet pelkoa kuninkaallisen perheen tulevaisuudesta. Maan lain mukaan ainoastaan poika voi nousta valtaistuimelle. Keisari Naruhitolla on vain kaksi miesperillistä.

Vaikka kuninkaallisen perheen naiset eivät voi Japanissa nousta valtaistuimelle, heihin kohdistuvat odotukset ja kritiikki voivat olla kovempaa kuin perheen miesten kohdalla, kirjoittaa New York Times.

-  Niin monta asiaa on hoidettava täydellisesti. En usko, että keisarillisen perheen miehiä tarkkaillaan näin tiiviisti, Kayama sanoo New York Timesille.

Matalan profiilin häät

Mako ei noudattanut kuninkaallisia hääperinteitä, ja avioituminen järjestettiin matalalla profiililla rekisteröimällä avioliitto.

Mako on Japanin kruununprinssin Fumihiton tytär ja entisen keisarin Akihiton vanhin pojantytär. Japanin nykyinen keisari Naruhito on Makon setä.

Prinsessa ei myöskään ottanut vastaan tavanomaista maksua keisarillisen perheen naisille, jotka menevät naimisiin ei-aatelisten kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Japanin sodanjälkeisessä historiassa, kun suuresta maksusta kieltäydytään.

Mako on yhdeksäs prinsessa, joka on luopunut kuninkaallisesta asemastaan.

Mako ilmoitti avioaikeistaan jo vuonna 2017, mutta häitä lykättiin muun muassa Komuron äidin talousongelmien vuoksi. Parin odotetaan muuttavan avioitumisen jälkeen Yhdysvaltoihin, jossa Komuro työskentelee asianajajana.

Komuron perheen talousongelmia on kihlauksen aikana riepoteltu julkisuudessa. Keisariperhe on kertonut Makon kärsivän traumaperäisestä stressihäiriöstä mediahuomion vuoksi.

-  Olen ollut peloissani, tuntenut surua ja tuskaa, kun yksipuolisista huhuista on tullut perättömiä tarinoita, Mako sanoi puhuessaan medialle avioliiton rekisteröimisen jälkeen.

Tiukat roolit rajoittavat japanilaisnaisia

Keisarillisen vallan periytymistä koskevan lain muuttamisesta on keskusteltu Japanissa jonkin verran. Uutistoimisto AFP:n mukaan maan hallituksen paneeli laati heinäkuussa asiasta muistiinpanoja, joihin sisältyi ehdotus, että kuninkaalliset naiset voivat jäädä perheeseen myös avioliiton jälkeen.

Yleisradioyhtiö NHK:n parin vuoden takaisessa kyselyssä 70 prosenttia vastaajista kannatti naisten mahdollisuutta nousta valtaistuimelle.

Kaikki mahdolliset muutokset ottavat kuitenkin aikaa, sillä kovan linjan ja perinteiden kannattajat vastustavat jyrkästi kaikkia toimia, joilla naisten annetaan ottaa valtaa. Heihin kuuluu Time-lehden mukaan myös tuore pääministeri Fumio Kishida.

-  Tässä ei ole kyse faktoista, vaan patriarkaalisesta ideologiasta ja siitä oletuksesta, että naiset eivät sopisi kansakunnan symboliksi, jollainen keisari perustuslain mukaan on, kuvailee Timelle Jeffrey Kingston, Aasian tutkimuksen johtaja Templen yliopistosta Tokiosta.

New York Timesin mukaan kuninkaallisten naisten asema kuvastaa sukupuolten välistä epätasa-arvoa maassa, jossa jäykät roolit voivat edelleen sanella naisten elämää.

Muutoksesta on viitteitä, mutta naiset ovat edelleen aliedustettuina parlamentissa, yritysten johdossa ja arvostetuissa yliopistoissa. Aviopareilla on oltava sama sukunimi, jolloin useimmat naiset käytännössä ottavat aviomiehensä nimen.