Maria Tolppanen kuumotti Timo Soinia: Ei mennyt kuin Robin Hoodilla — ”Viedään köyhiltä ja annetaan rikkaille”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Eriarvoisuus kasvaa. Miksi?

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka avasi eduskunnan torstaisen kyselytunnin tiedustelemalla varapääministerinä toimineelta, ulkoministeri Timo Soinilta, miksi kaikkein köyhimpien eläkeläisten toimeentuloa heikennetään samalla kun 7000 euroa tienaavat hyötyvät eniten veronalennuksista. Työttömiltä ja lapsiperheiltä otetaan, miljoonaperijöille annetaan.

Harvoin ovat näin harvat saaneet näin paljon.

Soini puolustautui muistuttamalla demarien omista teoista vastuupaikalla.

— Hallitus on tehnyt kaksi erillistä päätöstä takuueläkkeiden nostamisesta. Kun olitte viime hallituksessa mukana, puhuitte takuueläkkeen nostamisesta 4 vuotta, ette nostaneet.

Soini kehui, että hänen hallituksensa tekee ”aika suuret” verohelpotukset pienituloisille.

Harakka muistutti siihen hallituksen yrittäjävähennyksestä, joka lahjoittaa apteekkareille, yksityislääkäreille ja asianajajille jopa kymmeniätuhansia vuodessa.

— Harvoin ovat näin harvat saaneet näin paljon, hän tiivisti.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo toisti hallituksen mantraa siitä, kuinka työllisyys on kaiken avain.

— Veroratkaisu on yksi keino sen eteen. Sen keskeinen elementti on verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa.

SDP:n Merja Mäkisalo-Ropponen hämmästeli, että jopa lapsilisistä otetaan. Vanhempien asemaan perustuva lasten eriarvoisuus syvenee.

— Milloin aiotte tehdä hallituksen lupaaman lapsiperheisiin kohdistuvien säästöpäätösten kokonaisvaikutusten arvioinnin?

Soini myönsi, että teema on tärkeä. Hänelle oli antaa myös iloisia uutisia.

— Tämä hallitus laski pienituloisten perheiden päivähoitomaksuja. Ja mikäli en ihan väärin muista, se taisi tulla pöytään erään puolueen toimesta. Hallitus myös perui päivähoitomaksujen korotukset, mikä mielestäni oli järkevää politiikkaa.

Orpo sen sijaan mainitsi, että hänen ministeriössään pohditaan parhaillaan, kuinka Mäkisalo-Ropposen mainitsemiin arvioihin ”päästään parhaiten kiinni”.

Tämä ei ole kuin Robin Hood, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille.

Perussuomalaisista SDP:hen kesällä vaihtanut Maria Tolppanen pääsi kysymään pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ollessa estynyt Shimon Peresin hautajaisten vuoksi entiseltä puoluetoveriltaan Soinilta, miksei tämä myönnä, että hallituksen toimet vievät köyhiltä ja antavat rikkaille.

— Tämä ei ole kuin Robin Hood, joka ottaa rikkailta ja antaa köyhille. Tämä menee aivan toiseen suuntaan.

Soini vastasi taas kerran ilmoittamalla, että parasta köyhyyden hoitoa on työllisyys.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Lindtmania puolestaan viittasi Kelan tutkimusblogiin, jonka mukaan lasten köyhyys lisääntyy hallituksen päätösten seurauksena. ”Suuret veronkevennykset pienituloisille” taas tarkoittavat rahassa seuraavaa:

— Tavallinen eläkkeensaaja saa kympin, kokki parikymppiä mutta johtajat saavat kuukaudessa jopa satasen ja esimerkiksi apteekkarit, suurituloisimmat apteekkarit jopa 25 000 euroa vuodessa. Samaan aikaan leikataan pienituloisilta.

Soinin mukaan on hyvä, että asiasta puhutaan. Hän otti esiin muun muassa veronalennukset ja työtulovähennykset.

— Nämä ovat merkittäviä tekoja eikä pelkkiä puheita. Totta kai tämä työ jatkuu. Maailma eikä Suomi ole valmis. Mutta nämä ovat toimia, joilla on lisätty oikeudenmukaisuutta tässä maassa.

Te otatte kymmenen euroa ja annatte euron ja juhlitte sitä täällä salissa.

Ääneen pääsi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka ei vielä vakuuttunut.

— Te otatte kymmenen euroa ja annatte euron ja juhlitte sitä täällä salissa. Ei ole ihme, että olette piilotelleet tätä 30 miljoonan euron kohdennusratkaisua. Budjettia on käsitelty pitkän aikaa, ei sen vaikutuksista ole tietoa. Miksi piilottelette?

Lopulta Soini kertoi, että nyt varmistetaan, että mainittu 30 miljoonaa todella menee kaikista suurimmissa vaikeuksissa oleville.

Keskustelua aiheesta

Kuntavaaleissa hävinneet hallituspuolueet vakuuttelivat hyvää tunnelmaa kehysriihen alla – Sipilä: ”Työllisyys on pääjumppa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on kokoontunut puolivälitarkasteluunsa ja kehysriiheensä pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Trio eli hallituspuolueitten puheenjohtajat pitivät aamulla lyhyen tiedotustilaisuuden. Tietoa ei juuri ollut tarjolla.

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vakuutteli, että hallitus etenee hyvässä yhteisymmärryksessä.

– Meillä on oikein hyvä henki, ei tässä mitään. Eilen ollaan täällä istuttu ja valmisteltu prosessia, ei kai se nyt tästä parempi voi olla.

Sipilän mukaan hallituksen ”pääjumppa” on työllisyys, ja työllisyyskeinoja on käsittelyssä pitkä lista.

– Lisätoimia tarvitaan.

– Nyt kun nähdään talouden raami, sen mukaan priorisoidaan työllisyystoimet. Se on selvää, että lisää toimia tarvitaan. Nykyiset toimet johtavat noin puoliväliin tavoitteesta eli noin 70 prosentin työllisyysasteeseen.

Hallitus tavoittelee kaudellaan 72 prosentin työllisyysastetta.

Ratkaisuja odotetaan myös esimerkiksi kasvun edistämiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja turvallisuuskysymyksiin.

”Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit.”

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi, että kehysriiheen saadaan tänään valtiovarainministeriön ennuste talousnäkymistä. Suomen Pankki ja useat tutkimuslaitokset ovat ennakoineet noin 1,5 %:n kasvua. Orpon puheista oli pääteltävissä, ettei vm:n ennuste tästä poikkea.

– Olen tyytyväinen siihen kattaukseen, mikä meillä on eli pidetään tiukasti kiinni hallituksen finanssipolitiikan linjasta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini totesi talouden käänteen tapahtuneen ja sanoi, että sillä tiellä pitää jatkaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) työtaakka on ollut kohtuuton. Puoliväliriihestä voidaan odottaa tietoja myös mahdollisista ministerien lisäyksistä.

– Ministerit katsotaan sitten ja kanisterit. Ne eivät ole sellaiset asiat, jotka tässä ovat päällimmäisenä mielessä. Jos järkeviin ratkaisuihin päästään, toki minä niitä aina kannatan, Soini sanoi.

Orpo: PS:n puoluekokous ei näy hermostuneisuutena.

Hallituspuolueet ottivat takkiinsa kuntavaaleissa, erityisen raskaasti perussuomalaiset.

Pääministeri Sipilä vakuutteli kuitenkin medialle, ettei ole syytä perääntyä ja kehysriihessä ei kuntavaaleja käsitellä.

– Olen sen tyylin mies ollut koko ikäni, että minkä minä olen sopinut sen olen pitänyt, kävi vaaleissa mitä tahansa, Soini puolestaan sanoi.

– Kuntavaalien jälkeisessä tunnelmassa entistä tiukemmin pidetään kiinni siitä, mitä olemme yhdessä hyvään hallitusohjelmaan kirjanneet, valtiovarainministeri Orpo säesti.

Hänen mukaansa nyt olisi ”aivan älytöntä” löysätä, kun käänne parempaan on tapahtunut.

– Pidetään tiukemmin kiinni siitä, mitä on sovittu, Orpo sanoi.

Varsin yleisesti on kuitenkin jo ennakoitu, että kehysriihen tulokset olisivat jäämässä ennakkopuheisiin nähden vaatimattomiksi.

Soini vakuutti perussuomalaisten seisovan hallitusohjelman takana. Sipilä ja Orpo luonnollisesti kiittelivät perussuomalaisia hallitusohjelman takana seisomisesta.

Orpon mukaan perussuomalaisten kesän puoluekokous, jossa puoluejohtaja vaihtuu, ei ole luonut hermostuneisuutta puoliväliriiheen.

Keskustelua aiheesta

Ammatillisen koulutuksen kohtalosta heruu pian tietoa – repiikö ruotsi-riita vielä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Ammatillisen koulutuksen reformia käsitellään tänään valtioneuvoston yleisistunnossa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvistaa. Monista asioista on hänen mukaansa sovittu ja niistä kerrotaan tänään infossa klo 17.

Ammattikoulu-uudistus laittaisi uusiksi muun muassa rahoitusta, tutkintojen rakennetta ja tutkintojen säätelyä.

Ennakkotietojen mukaan ammatilliseen koulutukseen esimerkiksi hakeuduttaisiin tulevaisuudessa pääasiassa jatkuvan haun kautta ympäri vuoden. Kevään yhteishaku olisi tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Myös tutkintojen määrä vähenisi yli puolella. Kun tutkintoja on nykyisin 351, tulevaisuudessa niitä olisi 164.

Viime viikolla kerrottiin, että perussuomalaiset olisivat kytkeneet ammatillisen koulutuksen uudistamisen ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeiluun, minkä kerrottiin hiertäneen hallituspuolueiden välejä.

Perussuomalaisten mielestä kielikokeilu ei ole edennyt tyydyttävästi.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen‏ (kok.) kertoi jo perjantaina Twitterissä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee hallituksen esityksenä eduskunnalle tällä viikolla.

Ministeri kertoi perjantaina STT:lle, että uudistukseen yritetään löytää sellaiset ratkaisut, että se etenisi valtioneuvostosta läpi mahdollisimman nopeasti. Ministeri ei tuolloin halunnut kommentoida tietoja kielikokeilun ja ammatillisen koulutuksen uudistamisen koplaamisesta.

Korjattu infon virheellinen aika: se on klo 17, ei klo 12.

Sipilä hehkuttaa Macronia – Soini tokaisee vennamolaisesti ”kansa on puhunut”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo olevansa tyytyväinen Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksesta eli siitä, että Emmanuel Macron voitti.

– Olen tyytyväinen, että uudistusmielinen, Eurooppa-myönteinen ehdokas voitti. Ranskassa on varsin selvä asetelma toiselle kierrokselle.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) arvioi, että Ranskan perinteiset puolueet romahtivat presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Soinin mukaan Ranskan kansa on puhunut vaaleissa.

Soini ei halua varsinaisesti kommentoida toisen maan vaalitulosta, mutta hän uskoo, että Ranskan vaalien toisesta kierroksesta tulee mielenkiintoinen.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) taas toivoo, että ranskalaiset tekevät hyviä ratkaisuja.

– Koska samalla he äänestävät varsin paljon myös Euroopan tulevaisuudesta.

Kyselyt: Eutanasia saa kannatusta niin kansalaisilta kuin hoitajilta

Kuva: Lehtikuva

Selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan, selviää Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.

Lähes seitsemän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että eutanasia on oikeutettu parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka kykenevät itse tekemään päätöksen eutanasiasta. Miltei puolet vastanneista olisi myös itse valmis auttamaan lääkäriä eutanasian toteuttamisessa.

Kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä sairaanhoitajasta katsoo, että saattohoitoa ei ole kehitetty Suomessa riittävästi. Myös saattohoidon ohjeistus omalla työpaikalla on kyselyn perusteella suurelle osalle sairaanhoitajista epäselvä.

Kysely toteutettiin huhtikuun alussa, ja siihen vastasi lähes 2 700 liiton jäsentä.

Selvä enemmistö myös kaikista suomalaisista näyttää kannattavan eutanasian sallimista parantumattomasti sairaille, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimukseen vastanneista kolme neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Eutanasiaa kannattavat etenkin nuoret, kaupunkilaiset, opiskelijat ja toimihenkilöt. Miehistä kuolinavun kannalla on 81 prosenttia ja naisista 72 prosenttia.

Eniten vastustajia löytyy iäkkäimmistä, maalla asuvista ja vähiten koulutetuista. Silti näissäkin ryhmissä enemmistö kannattaa kuolinapua.

Kantar TNS tiedusteli asiaa noin tuhannelta suomalaiselta huhtikuussa HS:n toimeksiannosta. Haastatelluilta kysyttiin, pitäisikö parantumatonta, kuolemaan johtavaa tautia sairastavalla olla oikeus kuolinapuun.

Järjestöt parahtavat hallitukselle: ”Pelastakaa opiskelijaperheet”

Kuva: Thinkstock

Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vaativat, että hallitus turvaa puoliriihessään opiskelijalapsiperheiden toimeentulon. Järjestöt esittävät yhdessä Väestöliiton kanssa, että hallitus palauttaa opintorahaan huoltajakorotuksen.

Korkeakouluopiskelijoista joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen opiskeluaikana aiheuttaa taloudellisia rasitteita, joista lapsiperheiden on hankala selvitä keskeyttämättä opintojaan.

– Pelkällä opintotuella opiskelijalapsiperheet eivät kata taloudellisia kulujaan. On järkyttävää, että jo nyt noin 60 % näistä perheistä joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella. Yksinhuoltajaopiskelijoiden tilanne on kaikkein heikoin, SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme huomauttaa.

Opintotuen huoltajakorotus poistettiin opintotuesta vuonna 1992 ja se onkin ainut syyperusteinen etuus, jossa tuen määrään ei vaikuta lapsen huoltajuus tai lasten lukumäärä.

Muutokset ovat järkyttäviä.

– Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa opiskelijoiden perheellisyyttä ei ole huomioitu opintotuessa. Kun tämän yhdistää Suomen väestökehitykseen, niin perusteet tilanteen parantamiselle todella ovat olemassa, SAMOKin puheenjohtaja Anni Koivisto puuskahtaa.

Opiskelijat siirretään elokuussa yleisen asumistuen piiriin. Tähän asti yleiseen asumistukeen ovat olleet oikeutettuja vain opintotukea saavat perheelliset opiskelijat. Opintorahaa ei myöskään ole laskettu tuloksi määriteltäessä asumistukea, toisin kuin jatkossa.

Muutos leikkaa siis jo nyt yleistä asumistukea saavien opiskelevien lapsiperheiden tukea nykyisestä. Samassa yhteydessä myös opintorahaa leikataan huomattavasti, jolloin muutokset ovat järjestöjen mielestä järkyttäviä.

– Perheellisten opiskelijoiden etuudet voivat tukimuutosten seurauksena laskea vuositasolla yli 1 000 euroa! Huoltajakorotuksella hallitus turvaisi näiden opiskelijoiden opintojen jatkumisen opintotuella, liittojen puheenjohtajat muistuttavat.