Marin muistutti, että sopeutustoimet ovat vain osa talouden tasapainottamisen kokonaispalettia. Sen yksi osa on talouskasvun turvaaminen muun muassa työllisyyden parantamisella, työvoiman tarjonnan lisäämisellä ja tutkimukseen panostamisella. Toinen osa on rakenteelliset uudistukset kuten jo nyt tehty oppivelvollisuuden pidentäminen ja eläkeputken pidentäminen.

– Sopeutustoimet eivät ole vain menoleikkauksia vaan myös tulojen sopeuttamista. Tarvitsemme lisää veroeuroja. SDP:n linja on tukkia verotuksen porsaanreikiä. Tämä osaltaan helpottaa tuloverotuksen tason pitämistä kohtuullisena. Meillä on puolueen vero-ohjelmassa monia muitakin esityksiä tulojen sopeuttamiseksi, Sanna Marin totesi.

Marinin kuitenkin painotti haastattelutunnilla, että arvonnousuverosta on yhdessä sovittu hallituksessa eikä hallitus ole siitä luopumassa. Hän muistutti, että vastaava vero on jo käytössä monessa maassa.

– Tästä asiasta ei ole hallituksen sisällä käyty keskustelua, Marin sanoi.

Hän heitti piikkinä keskustan suuntaan, että jos hallituksessa ei pidetä kiinni yhdessä sovituista asioista, niin on mahdollista, että keskustallekaan tärkeistä asioista ei ehkä pidetä kiinni. Silloin puhutaan koko hallituksen toimintakyvystä, Marin sanoi.

HALLITUKSESSA ON pitkään ollut ristiriitaa myös suhtautumisessa metsien käyttöön. Vastakkain ovat olleet etenkin vihreät ja keskusta. Tuorein käänne oli viime perjantaina, kun eduskunnan talousvaliokunnassa käsiteltiin EU:n ennallistamiesitystä. Esityksen yksi tavoite on, että vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista olisi ennallistamisen kohteena vuoteen 2030 mennessä.

Valiokunnan mielestä Suomen ei pidä tukea EU:n komission esitystä. Hallitus hajosi asian käsittelyssä. Hallituspuolueista valiokunnan näkemyksen kannalla olivat SDP, keskusta ja RKP. Vihreät ja vasemmistoliitto olivat EU:n alkuperäisen esityksen kannalla.

Sanna Marin korostaa, metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä. Hän pitää yhtenä vaihtoehtona, että Suomi voi tarvittaessa myös äänestää EU:n ennallistamisesitystä vastaan.

– Ennallistamisessa on kyse luonnon tilan parantamisesta, mutta se on tehtävä siellä missä se on järkevää ja toimivaa. Meidän on arvioitava, mikä on Suomen kansallisen edun näkökulmasta paras vaihtoehto ja katsoa, onko se sellainen kokonaisuus, jota voimme tukea vai pitääkö meidän äänestää sitä vastaan.

TURVALLISUUSPOLIITIKASTA KYSYTTÄESSÄ Marin painotti, että kritiikkiäkin herättänyt aidan rakentaminen itärajalle tähtää valvonnan parantamiseen. Hän pitää aitaa välineenä tilanteisiin, joissa Suomeen kohdistuisi hybridivaikuttamista.

– Sitä ei tarvitse murehtia, että me rakentaisimme jonkin symbolisen teon takia tällaisia aitoja, Marin totesi.

Suomen Nato-jäsenyyden etenemiseen Marin suhtautuu luottamuksella. Naton jäsenmaista vain Turkki ja Unkari panttaavat edelleen Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen hyväksymistä.

Marin ei halunnut spekuloida tarkemmin voisivatko Suomi ja Ruotsi liittyä eri aikaan Natoon. Hän kuitenkin painotti, että yhtä jalkaa etenemisestä on yhteinen tahto ja että tämä olisi kaikkien etu, kun kyse on yhteisestä Pohjolan turvaamisesta.

Marin sanoi jakavansa presidentti Sauli Niinistön näkemyksen siitä, että aikanaan Suomea edustaa Naton huippukokouksissa presidentti. Tämän muuttaminen vaatisi perustuslain muutosta.

– Itse en näe tarpeelliseksi tällaisen keskustelun avaamista, Marin totesi.

MARIN SANOI tulevan talven energiatilanteen huolestuttavan hallitusta. Se on tarvittaessa valmis tukemaan yrityksiä ja maataloutta sähkölaskuissa. Moni Euroopan maa, muun muassa Saksa, on ilmoittanut mittavista tukipaketeista, joilla kompensoidaan energian hinnannousua kuluttajille.

Marin kuitenkin muistutti, että vastaavat tuet ovat monella tavalla ongelmallisia. Hän pelkää, että kalliiden hintojen kompensoiminen voi johtaa uusiin ongelmiin taloudessa ja myös kiihdyttää inflaatiota.

Hän pitääkin tukitoimien lisäksi olennaisena energiakriisin juurisyihin puuttumista, eli uusia energiainvestointeja Eurooppaan ja erilaisia mekanismeja hintojen nousun hillitsemiseksi.