– Matkailu on paljon isompi ala kuin kuvitellaan, ja siksi siihen on hyviä syitä panostaa, puheenjohtaja Ann Selin painotti matkailun ja ravintola-alan tulevaisuutta ruotivassa keskustelutilaisuudessa.

Luvut puhuvat puolestaan. Vuonna 2017 matkailun kokonaiskysyntä Suomessa oli noin 15 miljardia euroa, josta matkailuviennin osuus oli 4,6 miljardia. Matkailu työllistää noin 140 000 henkeä, erityisesti nuoria. Matkailusektorilla toimii yli 29 000 yritystä.

Työvoimapula uhkaa myös matkailualaa. Selin löysi yhden syyn siihen alan arvostuksen puutteesta.

Selin muistutti, että toimiala kasvaa ja muuttuu koko ajan. Palvelujen kirjo laajenee ja osaamista tarvitaan. PAM toivoo, että valtio takaa laadukkaan peruskoulutuksen alalle.

Konkreettisena keinona PAM esittää koulujen kesälomien siirtoa. Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan kesäsesongin pidentäminen nostaisi matkatuloja noin 219 miljoonalla eurolla ja työvoiman tarve kasvaisi noin 1 300 henkilötyövuotta.

– Näin saataisiin kotimaista kysyntää elokuun puolellekin.

PAM huutaa apua myös valtiolta, ja Suomen pitäisikin ottaa mallia esimerkiksi Islannista, miten matkailuun kohdistettavaa yleisavustusta pitäisi kasvattaa. Ammattiliitto kannattaa myös anniskelun arvonlisäveron laskemista. Harmaata taloutta se torjuisi ottamalla käyttöön muun muassa e-kuitit.

Alustatyö- ja palvelut ovat PAMille murheenkryyni.

– Kaikilla pitäisi olla samat säännöt, esimerkiksi Airbnb-asunnon vuokrausta pitäisi kohdella hotellien tavoin, jos bisnes on ammattimaista. Nyt Rovaniemellä jo useampi kerrostalo on Airbnb-asuntoina. Se ei ole reilua kilpailun kannalta, Selin kritisoi.

PAM kehittäisi raideliikennettä, sillä lentoliikenne vähenee tulevina vuosina.

– Satsaukset liikenneinfraan hyödyttäisivät niin matkailuelinkeinoa, työntekijöitä kuin alueen asukkaita.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi jakoi pitkälti Selinin huolet. Myös sen, että alan palkat ovat jääneet kehityksestä jälkeen.

– Meillä olisi halu nostaa palkkoja, mutta näillä yritysten liiketuloksilla siihen ei pystytä.

Myös MaRa alentaisi alkoholijuomaveroja, sillä Suomi on muun muassa kirein oluen alkoholiverottaja. Alkoholin osuus ravintoloissa jatkaa laskuaan, se toi euroista vuonna 2017 enää alle 35 prosenttia, kun ruoan osuus oli yli 65 prosenttia. Lappi arvioi yhtälöä hankalaksi.

Nykyään 11 prosenttia alkoholista nautitaan ravintolassa.

– Se harmittaa, että kun uutisissa kerrotaan ongelmajuomisesta, kuvituksena näytetään kuvaa ravintolasta, Lappi näpäytti.

Vaateille anniskelun arvonlisäveron laskemiseksi tuli tukea tuoreesta selvityksestä, jonka Luonnonvarakeskus on tehnyt PAMin toimeksiannosta. Tutkimusjohtaja Jyrki Niemen vetämä ryhmä selvitti, mitä tapahtuisi, jos ravintola-anniskelun arvonlisäveroa alennettaisiin 24 prosentista 14 prosenttiin.

Jos alvin alentaminen siirtyisi kokonaisuudessaan hintoihin, se laskisi alkoholiannosten hintoja 8,1 prosentilla. Tämä kasvattaisi 2,7 prosenttia eli 127 miljoonalla eurolla ravintola-palveluiden kysyntää.

Lisäksi muiden palveluiden kysyntä kasvaisi. Kotimaisten tuotteiden ja palveluiden kulutus lisääntyisi yhteensä noin 172 miljoonalla eurolla. Kerrannaisvaikutuksineen alvin alentaminen lisäisi kansantalouden tuotosta lähes 300 miljoonaa ja arvonlisäystä miltei 140 miljoonaa euroa. Se toisi myös yli 2 400 uutta työpaikkaa.

Anniskelun arvonlisäveron alennus vähentäisi verotuloja noin 122 miljoonaa euroa, mutta lisäisi arvonlisä- ja valmisteveroja yli 50 miljoonaa euroa. Luken selvityksen mukaan loppupelissä valtion verotulot vähenisivät noin 70 miljoonaa euroa.

Päättäjien paneelissa kansanedustajaehdokkaat esittelivät kantojaan, miten matkailu- ja ravintola-alaa voisi kehittää seuraavalla vaalikaudella. Anniskelun arvonlisäveron alentaminen jakoi mielipiteet.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja kokoomuksen ehdokas Lotta Backlund kannattivat puolueidensa yleisen kannan mukaan alvin laskua.

– Sillä parannetaan työllisyyttä ja vähennetään alkoholista johtuvia haittoja, jos nauttiminen siirtyy sosiaaliseen ympäristöön eikä juoda kotona, Alanko-Kahiluoto perusteli.

SDP:n ja keskustan kannat ovat kielteiset.

– Syyt ovat kansanterveydelliset. Alvin alentaminen ei välttämättä vähentäisi kokonaiskulutusta ja aiheuttaisi näin entistä enemmän haittoja, SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä arvioi. Samoilla linjoilla oli keskustan ehdokas Terhi Peltokorpi.

Kaikki ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että ammattimaiseen Airbnb-toimintaan pitää puuttua, koska se kilpailee muun majoitusalan kanssa. Se kaipaa säätelyä, verottamista ja valvontaa.

Rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä totesi, että Airbnb-vuokraus on kaupungissa todellinen ongelma – ja sen ympärillä esiintyy myös harmaata taloutta.

– Rakennusvalvonta ei pysty valvomaan riittävästi, että näitä asuinkäyttöön tarkoitettuja kerrostaloja on puhtaasti matkailukäytössä. Verottajan pitäisi jotenkin päästä puuttumaan ongelmaan ja saada tietoja, kuinka paljon Airbnb-toimintaa ylipäänsä harjoitetaan.

Ojala-Niemelä huomautti, että uusi alustatalousilmiö, ja erityisesti Airbnb, valtaa alaa vauhdilla. Mutta mitä tehdä?

– Kuntien pitäisi lisätä valvontaa. Jos talo on tarkoitettu asuinrakennukseksi, se ei ole hotelli.

Hän on kuullut kotikaupungissaan monenlaisista ongelmista. Asukkaat ovat esimerkiksi jättäneet ikkunat auki talvella pakkasella ja jäädyttäneet koko talon ja putket.

– Harmaan talouden estämiseksi on esitetty, että majoituspalveluja välittävillä verkkoalustoille tulisi velvollisuus ilmoittaa majoitustuotoista viranomaisille. Ja niille tulisi asettaa velvollisuus myös periä esimerkiksi arvonlisäveroa myyjän puolesta.

Ojala-Niemelän mukaan yöpyjiä on todellisuudessa voinut olla 12, vaikka asuntoon on mahtunut kuusi tilapäistä vuokralaista.

– Tähän ei päästä puuttumaan. Tällainen toiminta vääristää kilpailua matkailualalla ja heikentää heidän asemaansa, jotka ovat panostaneet tähän elinkeinoon. Se ei ole oikein.