Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

“Meidän systeemimme muuttuisi dramaattisesti” – Suomessa heräsi keskustelu suojelutyölaista, nyt puhuvat asiantuntijat

LEHTIKUVA / ANNI SAVOLAINEN
Ammattiliitto Tehyn logo irtisanoutumisbussin ikkunassa TYKSin parkkipaikalla Turussa. Hoitajajärjestöt ovat kaavailleet käyttävänsä joukkoirtisanomisia keinona työtaistelussa.

Suojelutyöstä säätäminen lainsäädännöllä laajasti eri aloja koskien jakaa asiantuntijoita. Siitä ovat tähän saakka sopineet työmarkkinaosapuolet. Nyt nähty hoitajajärjestöjen lakonuhka ilman siihen sisältyvää suojelutyötä on kuitenkin herättänyt keskustelua kattavan lain tarpeesta.

Simo Alastalo ja Johannes Ijäs

Suojelutyölainsäädännön tarpeesta on yllättäen ruvettu puhumaan myös poliittisessa vasemmistossa, vaikka se rajoittaisi lakko-oikeutta.

Ammattiyhdistysliikkeen historiaan perehtynyt tutkija Tapio Bergholm ei lämpene eduskunnassakin heräteltyyn ajatukseen laajasta suojelutyölaista.

Osa vasemmistoliiton kansanedustajista on pitänyt esillä isomman lainsäädäntöremontin tarvetta hoitoalan työriitaan räätälöidyn väliaikaisen potilasturvallisuuslain yhteydessä. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on katsonut Demokraatin haastattelussa, että Suomeen tarvitaan erillinen lainsäädäntö suojelutyöstä.

Bergholmin mukaan suojelutyölaki siirtäisi ongelman yhdestä paikasta toiseen.

– Laki voisi tuottaa hämmentäviä uusia työtaisteluja, mutta ei se ongelmaa mihinkään poistaisi. Työriidan osapuolten ei tarvitsisi ottaa tosissaan työtaistelun uhkaa, koska lakko ratkaistaisiin jossakin sovitteluelimessä, Bergholm sanoo.

AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN PIIRISSÄ on Bergholmin mukaan oltu kauhuissaan myös oikeusistuimista haettavien turvaamistoimien leviämisestä yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. Kolmea sairaanhoitopiiriä uhannut tehohoidon lakko kiellettiin syyskuussa Helsingin käräjäoikeuden välipäätöksellä. Myös Helsinkiin kaavailtu kotihoidon työtaistelu torpattiin oikeudessa ennen potilasturvallisuuslain voimaantuloa.

– Jos tulisi suojelutyötä koskeva yleislaki, kuinka tiukka se olisi ja avattaisiinko siinä tie myös pakkosovittelulle? Kansainvälisen työjärjestön ILOn mukaan lakon kieltämisestä pitäisi seurata sovittelumenettely. Meidän systeemimme muuttuisi dramaattisesti.

Suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä suojelutyöstä on sovittu palkansaajien ja työnantajien kesken neuvottelemalla. Samalla lakoista on Bergholmin mukaan kannettu vastuu. Hän muistuttaa lakon olevan molemmille osapuolille kaksiteräinen miekka. Voitettavan lisäksi työtaisteluissa on myös hävittävää.

– Jos mennään pakkolakihommiin, niin lakkoja on aika helppoa ottaa vastaan ja aloittaa, koska joku toinen helinäkeiju tulee ja ratkaisee ongelman riidan osapuolten sijasta. Miten siitä tehdään tasapuolista ja oikeudenmukaista? Vaikea kysymys.

ALUSTAVAN KÄSITYKSEN suojelutyötä koskevan laajemman lain ongelmista sai seuraamalla potilasturvallisuuslain käsittelyä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Bergholm kiinnittää huomiota suojelutyöstä maksettaviin korvauksiin ja niiden kertoimiin.

“Tässä on tällaisia huutokauppaelementtejä.”

– Virkamiehet esittivät kerrointa 1, hallitus ehdotti kerrointa 1,3 (30 prosentin korotus peruspalkkaan), kokoomus kerrointa 2 ja perussuomalaiset, jotka vastustivat lakia kerrointa 3. Tässä on tällaisia huutokauppaelementtejä.

– Ei se riitä, että suojelutyölle määrätään joku korvaus vaan mukana pitää olla myös keinot, joilla riita ratkaistaan, kun suuri osa palkansaajista siirretään työtaistelutoimien ulkopuolelle. Tämän näen tässä ongelmana.

Bergholm kertoo ymmärtävänsä, että potilasturvallisuuslain kaltaisen poikkeuslain säätäminen on ollut vasemmistopuolueille raskasta vaalien alla.

– Mutta kyllä siinä kauniisti voisi sanoa, että jos lähdetään sutta pakoon niin voi tulla karhu vastaan. Lainsäädännön rakentaminen tähän suomalaiseen sopimus- ja työoikeusympäristöön on hankalaa. Niin voi olla myös lain käytäntöön soveltaminen. Seuraukset voivat olla arvaamattomat.

Bergholm muistuttaa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa viime vuosisadalla käytössä olleesta järjestelmästä, jossa tavanomaisiakin lakkoja vietiin nopeasti pakkosovitteluun.

– Työtaisteluja otettiin vastaan ja pantiin liikkeelle, että päästiin sinne tuomioistuimeen. Ja riski oli, että tuomioistuin päätti tarjousten välistä, jolloin työntekijän kannatti laittaa mahdollisimman korkeita palkkapyyntöjä ja työnantajan mahdollisimman alhaisia palkkatarjouksia. Eli osapuolet eivät kaventaneet vaan laajensivat sopimushaarukkaa. Tietysti sielläkin on siitä systeemistä luovuttu.

TEHY JA Super ovat Bergholmin mukaan lähteneet haastamaan järjestelmää ja törmänneet sen rajoihin. Strategiaa ei hänen mukaansa voi pitää menestyksenä.

– Sitten he hämmästyvät, kun järjestelmä ei taivukaan heidän tahtoonsa vaan heidän toimenpiteensä johtavat juuri sellaisiin tuloksiin, joita he vastustavat jyrkästi eli turvaamistoimiin ja lainsäädäntöön. He ovat onnistuneet mobilisoimaan sekä oikeuslaitoksen että eduskunnan itseään vastaan.

– En näe mitään edellytyksiä sopuun tällä hetkellä, Bergholm sanoo.

“Twitterissä on helpompi nostattaa taistelumieltä kuin tehdä sopimuksia.”

Bergholmin mukaan korkea julkisuus ei näytä edistävän hoiva-alan ammattiliittojen osittain oikeutettujakin vaatimuksia.

– Twitterissä on helpompi nostattaa taistelumieltä kuin tehdä sopimuksia. Tämä näkyi myös UPM:n kevään kiistassa, jossa osapuolet nokittelivat toisiaan mutta työtaistelusta tuli pitkä.

Ammattiyhdistysliikkeessä on Bergholmin mukaan perinteisesti vihattu myös oikeudelta haettavia turvaamistoimia.

EK:n johtajan Ilkka Oksalan mukaan EK ei yksityisen puolen edustajana kommentoi suojelutyötä.

Turvaamistoimimenettelyn osalta Oksala pyytää kääntymään EK:n lakiasianjohtajan Markus Äimälän puoleen. Äimälä toteaa, että turvaamistoimimenettelyn käyttäminen on ollut tarpeellista.

– Viimeaikaiset tapahtumat osoittavat kuitenkin jälleen, että koko työrauhalainsäädäntömme kaipaa kipeästi uudistamista. Uudistamisen yhteydessä pitäisi arvioida, millaiset rajoitukset ja seuraamukset ovat tarpeellisia ja riittävän tehokkaita, Äimälä kommentoi tekstiviestitse.

KAUPPAOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI Niklas Bruun ei pidä turvaamistoimia ihanteellisena tapana ratkoa työriitoja.

– Eiväthän ne kauhean hyvin siihen sovi, mutta on niitä aikaisemminkin käytetty työtaistelutilanteessa.

Olisiko Suomessa tarvetta laajemmalle suojelutyölainsäädännölle?

– Paras ratkaisu on tietysti, että työmarkkinaosapuolet sopivat suojelutyön periaatteista ja ottavat siitä vastuun. Meidän järjestelmässä tämä on asia, joka työmarkkinaosapuolten pitäisi pystyä hoitamaan.

Sopiminen näyttää kriisiytyneen?

– Kyllä, mutta ehkä tästä voidaan ottaa opiksi, hän vastaa.

Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kannattaa lakia suojelutyöstä. Hänen mielestään sen tarve ja tärkeys tuli havaituksi, kun teho-osastojen ja kotihoidon lakonuhkiin jouduttiin reagoimaan potilasturvallisuuslailla.

– Voisi sanoa, että se oli tavallaan sosiaalinen keksintö. Nyt kun se on tullut julki, lakia suojelutyöstä varmaan aletaan edistää.

KOSKINEN KATSOO, että potilasturvallisuuslain luku kaksi on jo liki sellaisenaan kannatettava lain pohjaksi. Luvussa on kyse työntekijäjärjestöön kohdistuvista velvoitteista ja neuvottelumenettelystä.

– Voi olla, että olisi helpompi tehdä erillinen laki. Se olisi aika lyhyt. Siinä olisi juuri tämä kakkosluku pohjana.

Toisaalta Koskinen nostaa esiin vaihtoehtona myös asiasta säätämisen työehtosopimuslaissa.

Joka tapauksessa kyse olisi työlainsäädännön valmistelusta, joten Koskisen mukaan asia pitäisi valmistella kolmikantaisesti.

– SAK:kaan ei puuttunut Tehyn ja Superin työriitaan juuri sen takia, että se katsoi, että suojelutyön olisi pitänyt olla siellä mukana. Tässä mielessä ehkä tämä laki- tai pykäläehdotus saisi kannatusta myöskin palkansaajapuolelta.

Jos suojelutyölaissa säädettäisiin pidemmälle menevää puuttumista työtaisteluihin kuin pelkän suojelutyön määrittely, riita-asia pitäisi olla mahdollista käsitellä lain nojalla jossakin elimessä. Koskisen mielestä riidan ratkaisija voisi olla ennemmin jokin viranomaistaho kuin työtuomioistuin tai työriitojen sovittelija.

Potilasturvallisuuslain yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoi, että työriitojen sovittelu riittää konkreettisen riidan yhteydessä puututtaessa työtaistelutoimeen eikä mitään erillistä elintä tarvita käsittelemään itse riitaa. Koskinen pitää tätä vääränä tulkintana.

– Itse esitin valiokunnalle lausunnossani, että kun potilasturvallisuuslakiin liittyy aluehallintovirastomenettely, menettelyyn pitäisi ottaa mukaan ainakin jokin neuvottelukunta, joka auttaisi yhdenmukaistamaan avien päätöksiä.

HOITAJAJÄRJESTÖJEN LAKKOJA on nyt määrätty keskeytettäväksi Helsingin käräjäoikeuden toimesta sinne tehtyjen turvaamistoimihakemusten jälkeen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…

Helsingin käräjäoikeuden kyltti. Lehtikuva / Jussi Nukari

Turvaamistoimet ovat yhä päällä. Koskisen mukaan ongelma on, onko säädetty potilasturvallisuuslaki ensisijainen käräjäoikeuden päätöksiin nähden.

– Jos on, sitten turvaamistoimiasiat tulisi lopettaa. Niille tai niiden jatkokäsittelylle ei ole enää perustetta. Kun enää ei ole oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 pykälän mukaista perustettu, tuomarin pitäisi viran puolesta lakkauttaa turvaamistoimihakemusten käsittely.

Myös hoitajajärjestöille potilasturvallisuuslaki on lievempi kuin käräjäoikeuden päätös.

– Käräjäoikeudesta tuli lakolle väliaikainen täyskielto, sen sijaan potilasturvallisuuslain mukaan tulee vain velvoite sopia suojelutyötä. Laki on paljon lievempi kuin turvaamistoimipäätös.

Toisaalta potilasturvallisuuslain mukaisestikin avi voi siirtää lakkoa neljä kertaa.

KOSKINEN ASETTAISI kolmikantaisen työryhmän pohtimaan myös turvaamistoimien käyttämistä työtaistelutilanteissa, koska niihin liittyy suurta epäselvyyttä, epävarmuutta ja ennalta-arvaamattomuutta.

Koskinen uskoo, että suojelutyön määrittely lainsäädännössä tekisi todennäköisesti tarpeettomiksi ison osan turvaamistoimien hakemisista. Poikkeuksiakin ehkä olisi, Koskinen antaa esimerkin:

– Tavallisin tilanne turvaamistoimikäsittelylle on, että Suomeen tulee ulkomailta jokin mukavuuslippulaiva, joka ei noudata Kansainvälinen kuljetustyöntekijöiden liiton ITF:n suositusta merimiesten palkoista. Sitten AKT JA Merimiesunioni pistävät laivan Suomen satamassa saartoon. Tällaisia turvaamistoimikanteita on ollut varmaan lähes kymmenen. Nämä muodostavat kanteista suurimman osan. Näissä tapauksissa tämä on aika lailla vakiintunut hyväksyttävä arvioimistilanne, mutta ne eivät ole tes-osapuoliin millään tavalla liittyviä kiistoja. Nythän potilasturvallisuuslaki liittyi hyvin läheisesti tes-osapuoliin ja silloin asia tulee paljon problemaattisemmaksi.

Erilaisia tes-liitännäisiä kiistoja Koskinen ei siis käräjille veisi.

– Turvaamistoimiasioiden asioiden käsittely tuntuu menneen jo liian pitkälle. Sen takia pitäisi miettiä kolmikantaisesti, missä tilanteissa sitä edelleen voitaisiin käyttää, jos ylimalkaan voidaan. Sitten olisi olemassa selvä viesti, ettei se kuulu ainakaan tilanteisiin kuin mihin potilasturvallisuuslaki säädettiin.

VALTIOSÄÄNTÖOIKEUDEN EMERITUSPROFESSORI Mikael Hidén toteaa, että suojelutyötä laajasti eri aloilla koskevien yleisten säännösten laatiminen olisi vaikea lainsäädännöllinen tehtävä. Haaste olisi ehkä kuitenkin hyvä ottaa vastaan. Kyse ei olisi niinkään erillisen lain säätämisestä kuin tarvittavien säännösten ottamisesta johonkin työmarkkinoita jo koskevaan yleislakiin.

– Minusta on pohtimisen arvoinen asia, olisiko aihetta kirjata lakiin joitakin suojelutyölle asetettavia perimmäisiä vaatimuksia.

Jos kirjaus lakiin tehtäisiin, se vähentäisi tarvetta nyt laaditun potilasturvallisuuslain kaltaisiin lainsäätäjän yksittäisiin interventioihin.

– Erillisillä laeilla puuttuminen herättää ehkä enemmän kriittistä huomiota, jos ja kun niillä puututaan jo käynnissä oleviin työtaisteluihin.

Miksei suojelutyöstä sitten ole jo tähän päivään mennessä annettu yleisiä säännöksiä laissa? Hidén arvioi, ettei kovin kriittisiä tilanteita ole juuri ollut eikä asiasta säätäminen ole helppoa.

– Se vaatii huolellista paneutumista ja sitäkin, että valmistelussa ovat jotenkin mukana myös työmarkkinajärjestöt. Kaikkien merkittävien osapuolten tulisi olla mukana. Lakitekstin pitäisi olla hyvin tarkkaan punnittua, Hidén sanoo.

– Voisi ajatella, että lakihanketta toteutettaisiin suhteellisen rauhallisessa tilanteessa. Siihen pitäisi voida käyttää aikaa ja valmistella se huolellisesti. En tunne työmarkkinakenttää sillä tavalla, löytyisikö siellä riittävästi yhteisymmärrystä ja luottamusta sekä saisiko laki riittävän laajan kannatuksen. Ei varmasti ole mikään helppo tehtävä löytää sellaista lain muotoilua, joka eri järjestöjen näkemyksiä ja tarpeita tyydyttää, hän jatkaa.

Hidén ei pidä hyvänä, että nyt ajauduttiin siihen, että käynnissä olevassa työtaistelutilanteessa jouduttiin säätämään erillinen potilasturvallisuuslaki.

– Mutta teho-osastojen toiminta täytyy turvata myös työtaistelutilanteissa. Sillä tavalla laki oli välttämätön.

KÄRÄJÄOIKEUKSIEN TURVAAMISTOIMIPÄÄTÖKSISTÄ teho-osastojen ja kotihoidon lakkoon liittyen Hidén kysyy, onko yleinen alioikeus oikea paikka tehdä tällaisia ratkaisuja maan eri alueilla vaikuttavia ratkaisuja.

– Onko se sopivin järjestely, että pääkaupunkiseudulla yleinen alioikeus (Helsingin käräjäoikeus) ratkoo laadultaan selvästi valtakunnallisia kiistatilanteita?

– En väitä, että esimerkiksi työtuomioistuin olisi parempi, mutta valtionelinten tehtävien jaossa on hiukan erikoinen tilanne, että paikallinen alioikeus ratkoo valtakunnallisen kiistan kohteena olevaa rankkaa kiistakysymystä, hän tarkentaa.

Siihen Hidén ei itse ota kantaa, mikä instanssi olisi soveliain käsittelemään turvaamistoimipäätöksiä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE