– Se on kovan työn takana. Meidän täytyy aidosti näkyä koko maakunnassa, saada kenttäväki mukaan ja tehdä kampanjaa monikanavaisesti. Perinteisten toritelttojen ja lehtimainosten lisäksi täytyy kehittää uusia kampanjoinnin muotoja. Sosiaalinen media haastaa nyt paljon, kun Meta on rajoittanut poliittista mainontaa, Suro sanoo.

Suron mukaan eduskuntavaalien kannalta tärkeä asia on muun muassa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) toiminnan kehitys. SDP on aluehallituksen johdossa, joten aluevaalilupausten lunastamisen lisäksi on tärkeää saada vielä verrattain uusi poliittinen koneisto toimimaan sujuvasti.

Tärkeä demareiden tavoite Varsinais-Suomessa on myös kehittää alueen liikennettä. Edistettäviä projekteja on tulilla Turun kehätie E18 -hankkeesta 8- ja 9-teiden uudistamiseen ja Länsirataan. Turku-vetoinen ydinkaupunkiseudun joukkoliikenneratkaisu vaikuttaa koko seutuun, Suro listaa.

– Meidän täytyy parantaa ryhtiä ja uskaltaa pitää puolueen sisälläkin meille tärkeitä asioita esillä puoluekokousaloitteissa ja poliittisen ohjelman uudistustyössä. Siitä ne sitten päätyvät toivottavasti myös hallitusohjelmaan, kun vuonna 2027 aletaan rakentamaan Lindtmanin ensimmäistä hallitusta.

Puheenjohtajana Suro haluaa kehittää alueen kuntien demareiden yhteistä tekemistä. Kaikissa kunnissa ei ole omaa aluevaltuutettua, joten aluevaltuustoryhmän pitäisi näkyä aidosti ympäri maakuntaa.

– Ajattelen, että myös piirihallituksen pitäisi näkyä vahvemmin kentällä, käydä vuoropuhelua suuntaan ja toiseen, jotta esimerkiksi eduskuntavaaliohjelmasta ei tule Turku- tai ydinkaupunkiseutukeskeistä, vaan aidosti koko alueen kattava.

ALEKSI Suro, 24, innostui vaikuttamisesta varhain. Hän lähti ensin alakouluikäisenä oppilaskuntatoimintaan ja sitten Raision nuorisovaltuustoon. Alakoulussa pontimena oli saada koulun pihalle jokin uusi härveli tai kehittää kouluruokaa, hän kuvailee.

– Pieniä asioita, jotka ovat pienen ihmisen maailmassa suuria, hän kiteyttää.

Kuntavaaleissa 2021 viisi eri puoluetta yritti kalastaa Suroa listoilleen, mutta SDP tuntui läheisimmältä. Uusioperheessä kasvanut Suro sanoo nähneensä nuoresta pitäen, että ihmisillä on hyvin erilaisia lähtökohtia elämässään.

– Olen tehnyt 16-vuotiaasta saakka koulun ohella ympäri vuoden töitä ravintola-alalla, liikennemyymälässä ja kaupan alalla. Siellä näki, kuinka silloin itseä kymmenen vuotta vanhemmilla ihmisillä oli pienipalkkaisella alalla erilaisia tilanteita ja haasteita toimeentulon kanssa.

– Siksi näen tärkeänä demareiden arvot – yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, solidaarisuus. Yhteiskunnasta kertoo paljon se, miten pidämme huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.

Suro tietää, että vaaleissa jokaisella äänellä on merkitystä. Hän nimittäin tuli ensimmäisissä kuntavaaleissaan valituksi viimeisenä SDP:n listalta vain muutaman äänen erolla.

Suro valittiin 21-vuotiaana Raision SDP:n puheenjohtajaksi, joten seuraavissa kuntavaaleissa hän olikin itse vaalivankkurien vetovastuussa.

– Viime keväänä vastasin pitkälti ehdokashankinnasta, vaaliohjelmasta ja vaalityön johtamisesta. Hyvin kävi niin joukkueen kuin omasta puolesta.

Raisiossa SDP:n kannatus kasvoi yli seitsemällä prosentilla 32,1 prosenttiin. Suro vaikuttaa Raisiossa kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa.

HYVINVOINTIALUEELLA Aleksi Suro vaikuttaa varavaltuutettuna ikääntyneiden palvelulautakunnassa. Suro kuvailee itseään sote-politiikassa ”ennaltaehkäisyn mieheksi”.

– Ajattelen, että se on aina hyvä diili, jos voit maksaa jostakin tänään euron, jotta muutaman vuoden päästä ei tarvitse maksaa viittä.

Kauppatieteiden opiskelijana hän painottaa pitkäjänteistä talousajattelua. Julkista taloutta ei pitäisi Suron mielestä tarkastella vain vuosibudjetteja ajatellen – valtuustokausikin on lopulta lyhyt aika.

– Hyvinvointialueella pitäisi pystyä yli puoluerajojen hakemaan ratkaisuja, jotka aidosti kantaisivat kymmenen tai kaksikymmentä vuotta eteenpäin.

Suro kritisoi tiukasti hallitusta, joka pitää hyvinvointialueiden taloutta panttivankinaan. Hyvinvointialueiden rahoituslait pakottavat sopeuttamaan tietyllä aikataululla, eikä se ole Suron mielestä järkevää.

– Toki alijäämät pitää kattaa, mutta sen sopeutuspaineen keskellä meidän pitäisi pyrkiä uudistumaan, kehittää käytäntöjä ja panostaa ennaltaehkäisyyn.

SDP:lle tärkeitä asioita on Suron mukaan 14 vuorokauden hoitotakuusta kiinni pitäminen. Omatiimimalli pitäisi saada toimimaan koko maakunnan alueella, hän sanoo.

– Jos terveydenhuollossa on vastassa tutut lääkärit ja hoitajat, ovat asiakkaankin ongelmat jo tuttuja, eikä joka käynnillä tarvitse aloittaa alusta.

Suron mukaan hyvinvointialueiden talousvaikeudet eivät johdu yksittäisistä asioista, vaan ovat pitkän kehityksen tulos, vaikka Orpon hallitus tahtookin edeltävää hallitusta ongelmista syyttää.

Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka, palkkaratkaisut, kustannustason nousu ja kuntien perintönä siirtynyt sote-palveluiden alibudjetointi sekä investointivaje ovat kaikki heikentäneet taloutta.

– Hyvinvointialueiden rahoitusmalli tehtiin vuonna 2020 ja se oli vanhentunut jo vuonna 2023, puhumattakaan nyt. Maan hallituksen piittaamattomuus korjausliikkeitä kohtaan on se, mistä ongelmat hyvinvointialueilla kumpuavat.

Varhassakin nyt sopeutetaan, mutta alijäämien kattamiseen on saatu lisäaikaa. Suron mukaan liian nopea sopeuttaminen olisi vaarantanut lakisääteiset peruspalvelut.

– Ei hyvinvointialueiden rahoituslailla voida kuitenkaan kävellä perustuslain ja peruspalveluiden lakisääteisyydestä velvoittavien lakien ylitse.

Yhteistyöllä pötkitään pitkälle, uskovat Raision ja Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja Aleksi Suro ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio.

KOTIKAUPUNKINSA Raision politiikassa Surolle on tärkeää, että kasvava kaupunki kykenee huolehtimaan peruspalveluista kaikille kaupunkilaisille ikäryhmästä ja toimeentulosta riippumatta.

– Se on kaupungin ykköstehtävä – että kadut on hiekotettu talvisin ja meillä on vapaa-ajan mahdollisuuksia, virikkeellistä toimintaa niin ikäihmisille kuin lapsiperheille ja työikäisille. Kuntapolitiikassa korostuu infran ja kaavoittamisen lisäksi sivistyssektori. Meidän täytyy aidosti pitää huolta, että lapsille ja nuorille on terveet ja turvalliset oppimisympäristöt.

Ylisanoista ei ole pulaa, kun haastatteluun liittyy kaupunginjohtaja Eero Vainio ja kaksikko pääsee vauhtiin kotikaupunkinsa kehumisessa. Raisiota on pilkattu Suomen suurimmaksi risteykseksi, jolla on kaupungin oikeudet, mutta parivaljakko löytää siitäkin positiivisen kulman:

– Se kuvastaa, että meillä on kaikki lähellä ja hyvät kulkuyhteydet joka paikkaan, Raision SDP:n puheenjohtaja Aleksi Suro sanoo.

– Kaikki tiet johtavat Raisioon. Täältähän löytyi syksyllä taas uusi viikinkiaikainen hopeakätkö, Raisio on ollut solmukohta ihmisille ja tavaroille jo yli tuhat vuotta, kaupunginjohtaja Eero Vainio kuittaa.

Vuosien varrella pilkka on muuttunut ihailuksi. Raisiosta otetaan nyt mallia. Kaupunki kasvaa viidettä vuotta – väkiluku on nyt 26 000 – ja WSP Finlandin elinvoimavertailussa Raisio sijoittui Suomen kunnista kakkoseksi. Työpaikkaomavaraisuus on yli sata prosenttia.

Raisiossa on muun muassa meriteollisuutta ja elintarvikeyhtiö Raisio oyj. Kauppakeskus Mylly työllistää yksin yli 1500 ihmistä. Vainio muistuttaa, että kaupungissa toimii yli kaksituhatta eri alan yritystä. Kaupan ala on Raision vahvuus.

– Olemme lounaisen Suomen suurin kaupan keskittymä. Pitää mennä Kehä kolmoselle, jotta löytyy samanlainen määrä vähittäiskauppaa kuin Raisiosta, Vainio sanoo.

Raision asukkaina Aleksi Suro ja Eero Vainio arvostavat erityisesti elämisen helppoutta. Suro kuvailee Raisiota kompaktiksi kaupungiksi, jossa palvelut, koulut ja harrastukset ovat lähellä.

– Raisiossa on pienen kaupungin parhaat puolet, mutta suuren kaupungin palvelut. Kaupungissa on helppo liikkua. Meillä myös lähiluonto näkyy arjessa ja sitä asukkaat arvostavat, Suro sanoo.

Lue lisää Raision kuulumisista painetusta lehdestä 3/2026.