Risikon mukaan virkamiesten selvityksessä ei tullut ilmi selkeitä puutteita. Mietinnöissä ehdotetussa sääntelyssä on kuitenkin yksityiskohtia, joita voidaan tulkita eri tavoin. Näitä ovat muun muassa syrjintää koskeva sääntely ja tekninen laitetarkkailu.

Risikko arvioi, että perustuslakivaliokunta pystyy viemään tiedustelulakeja eteenpäin, vaikka sote-lausunto menisi ensi viikkoon.

– Kun kysymys on perusoikeuksien toteutumisesta, asia on valmisteltava erityisen huolellisesti ja siitä syystä tämä vaihe vielä tehdään, ja mahdollisimman nopeasti on sovittu asiaa vietävän eteenpäin, Risikko sanoi.

Virkamiesten tarkastelun kohteena oli erityisesti siviilitiedustelulakiesitystä koskeva hallintovaliokunnan mietintö, jota on kritisoitu siitä, että siinä ei ole otettu riittävästi huomioon perustuslakivaliokunnan asiasta esittämiä huomioita. Kritiikkiä ovat esittäneet muun muassa perustuslakiasiantuntijat Juha Lavapuro ja Martin Scheinin Twitterissä.

Koska sotilastiedustelulaissa on siviilitiedustelulain kanssa yhdenmukaisia kohtia, pitää sekin lähettää takaisin puolustusvaliokuntaan.

– Jos nyt kyseenalaistetaan siviilitiedustelu, on johdonmukaista, että arvioidaan myös sotilastiedustelua koskevia säännösehdotuksia, selvitystä kirjoittamassa ollut apulaispääsihteeri Timo Tuovinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on viime aikoina työllistänyt perustuslakivaliokuntaa kovasti, mutta Risikko sanoi uskovansa, että valiokunta pystyy nopeasti ottamaan tiedustelulait käsittelyynsä. Risikko arvioi, että perustuslakivaliokunnassa järjestetään vielä asiantuntijakuulemisia asian tiimoilta.

Eduskunnan täysistunnon on määrä käsitellä tiedustelulakien lähettämistä valiokunnille perjantaina. Risikko piti selvänä, että täysistunto lait myös eteenpäin lähettää.

Risikko torjui arviot, että nyt nähty tiedustelulakiepisodi olisi jotenkin kolhaissut eduskunnassa tehtävän lainsäädäntötyön uskottavuutta.

– Mielestäni tämä antaa kuvan siitä, että me haluamme olla perusteellisia. Me emme jätä yhtään kiveä kääntämättä tilanteessa, jossa on herätetty epäily. Näin toimitaan erityisesti, kun on kysymys tällaisesta perusoikeusherkästä asiasta. Tällaisessa asiassa pitää osoittaa erityistä huolellisuutta, Risikko sanoi.

Risikko kiisti myös, että eduskunta olisi antanut lainsäädäntötyössä veto-oikeuden perustuslakiasiantuntijoille ja näin ulkoistanut valtansa.

– Ei ole. Kysymyksessä on parlamentarismi, ja tämä talo päättää, hän painotti.

Risikon mielestä on kuitenkin paikallaan, että kun kaksi laajasti arvostettua perustuslakiasiantuntijaa kiinnittää huomiota joihinkin epäkohtiin, niin eduskunnassa tarkastetaan, mitä perustuslakivaliokunta asiasta sanoo. Hän ei kuitenkaan usko, että tällaisesta toimintatavasta tulee vakiintunut käytäntö eduskunnassa.

Risikko kertoi, että hän on kutsunut perustuslakiasiantuntijoita luokseen keskustelemaan siitä, miten lainsäädäntöprosessia voidaan parantaa nyt nähdyn kaltaisten episodien välttämiseksi.

Risikon mukaan perustuslakiasiantuntijoiden kommenttien painoarvoa ei lainkaan vähennä se, että he esittivät näkemyksensä Twitterissä.

– Nykyisin tviitti tarkoittaa tiedotetta. Se on kannanmuodostus, se on ilmoitus siitä, millä kannalla ollaan.

Risikko on kutsunut perustuslakiasiantuntijoita luokseen pohtimaan, miten työskentelyä voisi kehittää. Yksi tapa voisi olla käyttää mietintöluonnosta tarvittaessa perustuslakivaliokunnan arvioitavana. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on näin tehnytkin sote-uudistuksen kohdalla. Risikon mukaan asia on valiokuntien päätösvallassa.

Demokraatti kysyi Risikolta tiedotustilaisuuden jälkeen, onko tiedustelulakien tilanteesta keskusteltu tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa. Risikko ei ole eikä hänen tiedossaan ole, että muutkaan olisivat.

Kun Niinistö viime lokakuussa vahvisti presidentin esittelyssä eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta, hän jätti asiasta pöytäkirjaan harvinaisen lausuman. Se liittyi perustuslain muutokseen, joka mahdollistaa tiedustelulakien säätämisen.

– Perustuslain sanamuodon mukainen järjestys olisi ollut, että ensin äänestetään kiireelliseksi julistamisesta ja sen jälkeen itse ehdotuksesta, Niinistö sanoi.

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) piti selvänä, että hänen johtamansa valiokunta pyytää perustuslakivaliokunnalta arvion siviilitiedustelulaista.

– Täytyyhän se pyytää, että nämä lait saadaan etenemään, Eerola sanoi STT:lle.

Eerola on aiemmin kiistänyt, että hallintovaliokunnan mietinnössä olisi minkäänlaisia perustuslaillisia ongelmia, kuten Lavapuro ja Scheinin ovat esittäneet.

Hän ei osaa arvioida, missä määrin puhemiesneuvoston päätös on epäluottamuslause hallintovaliokunnan työskentelylle.

– Olen vähän jäävi tuota arvioimaan, mutta tämähän koski myös puolustusvaliokuntaa. (…) En osaa sanoa, missä määrin tässä on kyse epäluottamuslauseesta. Ehkä tässä haluttiin, kun on näin tärkeästä asiasta kyse, varmistaa vielä varmistamisen päälle, että kaikki on kunnossa.