Työmarkkinat
19.1.2024 08:16 ・ Päivitetty: 19.1.2024 08:16
Miesten työt ja naisten työt jylläävät yhä Suomessa – ”Lakiin kirjattu vientimalli heikentäisi tilannetta entisestään”
Toimihenkilökeskusliitto STTK painottaa, että Suomen työmarkkinamallin on perustuttava työmarkkinaosapuolten yhteisymmärrykseen ja sopimiseen, eikä sitä pidä säätää lailla.
Hallitus haluaa vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia lainsäädännöllä siten, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voisi jatkossa ylittää työriitojen sovittelussa annettavalla sovintoehdotuksella. STTK:n mielestä lakiin kirjattu vientimalli lisäisi, pahentaisi ja pitkittäisi työriitoja.
Lakiin kirjattu vientimalli STTK:n mielestä myös heikentäisi valtakunnansovittelijan toimintaedellytyksiä ja vähentäisi sovittelutoimen tosiasiallista merkitystä. Lisäksi edellytykset palkkatasa-arvon edistämiseen heikkenisivät rajusti.
– Tämä kaikki heikentäisi Suomen työmarkkinoiden toimivuutta, johtaja Minna Ahtiainen STTK:sta toteaa tiedotteessa.
Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin sukupuolittuneet, STTK muistuttaa. Tasa-ammatit ovat niitä, joissa on vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 tasa-ammateissa työskentelevien osuus oli vain kymmenen prosenttia palkansaajista.
TYÖVOIMATUTKIMUKSEN mukaan työllisten naisenemmistöisimmät toimialat vuonna 2022 olivat terveys- ja sosiaalipalvelut (naisia 85 %), muu palvelutoiminta mukaan lukien järjestöt (naisia 73 %) ja koulutus (naisia 69 %).
Työllisten miesten yleisimpiä ammatteja vuonna 2022 puolestaan olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat, kuljetustyöntekijät ja rakennustyöntekijät sähköasentajia lukuunottamatta.
– Työmarkkinoiden segregaatio ja naisvaltaisten alojen palkkauksellinen aliarvostus ovat tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat naisten ja miesten välisen palkkaeron taustalla, Ahtiainen huomauttaa.
Palkkaukseen liittyy myös rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkojen kehittymiseen, kuten sopimuskorotusten ylittävän ansiokehityksen vähäisyys julkisen sektorin palkkauksessa. Naisen euro oli viime vuonna 84,3 senttiä.
STTK korostaa, että lakiin kirjattu vientimalli ei huomioi Suomen erityispiirteitä toimialojen eriytymisestä sukupuolen perusteella.
– Malli heikentäisi tilannetta entisestään, kun mahdollisuudet palkkaerojen umpeen kuromiseksi heikkenisivät. Palkkojen jälkeenjääneisyys kasvaa sekä palkkauksen rakenteellisten tekijöiden vuoksi että naisten keskimäärin matalampien palkkojen ja prosentuaalisten palkankorotusten vuoksi.
Myöskään valtakunnansovittelijalle ei Ahtiaisen mukaan jäisi mahdollisuuksia edistää palkkatasa-arvoa.
Palkansaajakeskusjärjestöt STTK ja SAK kutsuvat koolle Stop nyt! -mielenosoituksen 1. helmikuuta hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan Helsingin Senaatintorilla.
Mielenosoituksella vastustetaan muun muassa lakiin kirjattua vientimallia. Järjestöt haluavat lähettää yhdessä hallitukselle viestin: uudistusten valmistelussa on painettava jarrua.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.