Sen sijaan edellytys on, että velkaantuminen pysähtyy vuoteen 2021 mennessä.

Iltalehden mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lehden haastattelussa, että tavoitteena on saavuttaa 72 prosentin työllisyysaste vuonna 2021. Pääministerin esikunnan mukaan jutussa olisi väärinkäsitys.

Hallituksen tavoitteen toteutumista on laajasti epäilty. Esimerkiksi Suomen Pankin aiemmin tässä kuussa julkaiseman ennusteen mukaan työllisyysaste nousee vuoteen 2019 mennessä hieman yli 70 prosenttiin. Sipilän mukaan hallituksen ohjelma perustuikin ennustuksiin, jotka pohjautuivat 70 prosentin työllisyysasteisiin.

– Varmaan jossain siellä, toivottavasti puolivälin paremmalla puolella kuitenkin. Noin nykytoimilla ja nykyisellä talouskasvulla näyttäisi, että se on siellä, Orpo myönsi.

Orpo sanoi toisaalta myös, että hallituskautta on vielä jäljellä.

– Olen peräänkuuluttanut siitä lähtien, kun olen viime syksystä aloittanut tässä tehtävässä lisää työllisyystoimia, lisää kasvua luovia toimia, lisää rakenneuudistuksia, jotta saadaan useampi töihin, hän jatkoi.

Orpo on pitänyt esillä myös 1–2 miljardin euron lisäleikkauksia.

– Ne ovat oikeastaan vaihtoehto. Mitä enemmän talouskasvua, mitä korkeampi työllisyys, mitä enemmän rakenneuudistuksia, sitä vähemmän tarvitaan sopeuttamista, Orpo sanoi.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ehti tänään jo kysyä Sipilän edesottamuksiin viitaten Twitterissä, onko hallitus todella yhdessä sopinut ja tiedottanut 72 prosentin työllisyystavoitteen aikajänteen lykkäämisestä.

– En selvästi ole ajan tasalla, Vartiainen twiittasi.

Melko hiljattain Vartiainen sanoi itsekin Ylen Ykkösaamussa, että hallituksen työllisyystavoite olisi toteutumassa noin puolittain.

Sipilä toisti Iltalehden haastattelussa kantansa, että ei usko lisäleikkauksia tarvittavan heti kuntavaalien jälkeen pidettävässä puolivälitarkastelussa.

Sipilä kommentoi myös valtiovarainministeri Orpon puheita 1–2 miljardin euron vihjaamista lisäleikkauksista siinä tapauksessa, elleivät talous ja työllisyys kohene selvästi.

– Valtiovarainministerin on tietysti toimensa puolesta maalailtava niitä harmaitakin pilviä, Sipilä sanoi Iltalehdelle.

Kokoomuksen ja keskustan välillä on nokiteltu toistuvasti talousennusteista ja leikkaustarpeesta. Myös tällä viikolla nimitetty elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi nimityksensä jälkeen, että ei missään nimessä usko kahden miljardin euron leikkauslistaan.

Lintilä myös arvioi, että Suomen talouskasvu nousee ensi vuonna korkeammaksi kuin valtiovarainministeriön ennakoima 0,9 prosenttia.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen vastasi torstaina Lintilän puheisiin tiedotteella, jossa varoitti liiasta optimismista suhteessa talousennusteisiin. Häkkäsen mukaan perusteita asiantuntijoiden ennusteista irtautumiselle ei ole.

– Rohkeutta uudistamiseen tarvitaan myös kevään puoliväliriihessä. Flirttailu sillä, että kaikki tarvittava olisi jo tehty, on siksi ongelmallista, Häkkänen sanoi.