Viimeaikaisten terrori-iskujen jälkeen esimerkiksi Ranska on vaatinut EU-mailta nopeita ja koordinoituja toimia terrorismin torjunnan tehostamiseksi.

Sisäministerien odotetaankin keskustelevan myös siitä, miten yhteistyötä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi ja tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi voisi parantaa.

Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Suomi pitää tärkeänä EU-maiden yhtenäisiä ja päättäväisiä toimia.

Viime viikolla neljä uhria kuoli terrori-iskussa Wienissä. Lokakuussa Ranskassa tapahtui veitsi-isku Nizzassa, jossa kuoli kolme uhria. Aiemmin maata kuohutti opettajansurma Pariisin lähistöllä.

Terrorismin lisäksi kokouksessa jatketaan EU:n suuren maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksen käsittelyä. Puheenjohtajamaa Saksa tavoittelee poliittista yhteisymmärrystä paketin keskeisistä kysymyksistä joulukuussa, mikä on kunnianhimoinen tavoite.

EU-maille tiettyjen maahanmuuttokysymysten ratkaiseminen on ollut vaikeaa viime vuosina, ja erityisen hankalaa on ollut vastuunjako turvapaikanhakijoista.

Uudessa paketissaan komissio on ehdottanut solidaarisuusmallia, jossa jäsenmaat voisivat valita, tarjoavatko apuaan ottamalla vastaan tulijoita vai esimerkiksi auttamalla kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisessa takaisin lähtömaahan.

Hallitus linjasi Suomen kantoja pakettiin tällä viikolla. Hallituksen mukaan olisi tärkeää, että EU:ssa pystyttäisiin luomaan pysyvä ja kaikkia jäsenvaltioita sitova yhteisvastuujärjestelmä.

Hallitus kuvaili tarkastelevansa huolella ehdotettua mahdollisuutta solidaarisuuden osoittamiseen paluita tukemalla, mutta korosti samalla sisäisten siirtojen tärkeyttä.

– Järjestelmän toimivuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että jäsenvaltiot osallistuvat kattavasti sisäisiin siirtoihin, hallituksen tiedotteessaan todettiin torstaina.

Komissio mylläisi uudistuksessa uuteen uskoon myös sen, miten EU:n ulkorajoilla toimittaisiin, kun rajalle saapuu tulija, jolla ei ole tarvittavaa lupaa rajan ylittämiseen.

Komissio haluaisi, että tulijat ohjattaisiin ensin nopeaan tarkastusprosessiin, jonka aikana määriteltäisiin, jatkaako tulija tavalliseen turvapaikanhakuprosessiin vai käsiteltäisiinkö hänen hakemuksensa omassa menettelyssä rajalla korkeintaan 12 viikossa.

Suomen hallitus katsoo, että EU-tasolla tarvitaan vielä lisäselvitystä ehdotetun rajamenettelyn oikeudellisista perusteista ja reunaehdoista.

Hallitus suhtautuu myös varauksellisesti komission ehdotukseen siitä, että rajamenettelyssä muutoksenhaku olisi mahdollista vain ensimmäisen asteen tuomioistuimeen asti.

STT–Heta Hassinen