Sotilaita, upseereja ja aliupseereja Suomi on saanut erilaisiin Nato-tehtäviin jopa suunniteltua aikataulua nopeammin. Siviilivirkojen puolella on vielä kirittävää, jotta saavutamme maamme kokoa vastaavan edustuksen.

Naton päämaja Brysselissä työllistää noin 1300 siviiliä. Suomalaisilla on tällä hetkellä 11 vakituista paikkaa ja muutama määräaikaisuus. Näiden lisäksi Naton tehtävissä toimii joukko kansallisia asiantuntijoita, joiden palkan maksaa Suomi.

Toisin kuin sotilasrakenteessa, Naton siviilipuolen tehtävät eivät ole kiintiöityjä maittain, vaan paikat tulevat avoimeen hakuun kaikissa jäsenmaissa. Jos pätevyyttä ja osaamista löytyy kilpailijoita enemmän, urapolku voi johtaa hyvinkin korkealle.

– Suomi on siviilipuolen tehtävissä vielä hiukan aliedustettuna, mutta suunta on oikea. Suomalaisten hakijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, Suomen Nato-suurlähettiläs Piritta Asunmaa sanoo.

Siviiliedustuksen selkein saavutus on Tarja Jaakkolan vuonna 2024 saama asema Naton apulaispääsihteerinä. Hän johtaa puolustusinvestoinneista ja innovaatioista vastaavaa pääosastoa.

Asunmaa pitää Jaakkolan valintaa erityisen merkittävänä, koska Nato on organisaationa huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Euroopan unioni.

Tällaisia johtoportaan tehtäviä ei ole runsaasti tarjolla. Natolla on pääsihteerin lisäksi varapääsihteeri ja kuusi apulaispääsihteeriä, joista Jaakkola on yksi.

– Jaakkolan vastuulla oleva alue on tällä hetkellä liittokunnan polttavimpia, Asunmaa sanoo.

– Hänet valittiin kaksi vuotta sitten tehtäväänsä, mikä toisaalta kertoo tietenkin, että hän oli aivan erinomainen hakija, mutta myös varmaan arvostuksesta Suomen osaamista ja kansallisia puolustusratkaisuja kohtaan.

Asunmaa huomauttaa, että puolustusteollisuuden sektorilla suomalaisten läsnäolo on Brysselissä poikkeuksellinen: EU-komissiossa puolustuspääosaston pääjohtajana toimii suomalainen Timo Pesonen.

TOISIN KUIN siviilipesteissä, Naton sotilasrakenteen paikat täytetään kiintiöiden mukaan. Kiintiöt lasketaan väkiluvun ja bruttokansantuotteen perusteella. Jokaisella jäsenmaalla on velvollisuus täyttää oma kiintiönsä liittokunnan sotilastehtävissä.

Suomen osuus on noin prosentti kokonaisuudesta, ja se tulee olla täynnä vuoden 2029 loppuun mennessä. Tällä hetkellä Naton komentorakenteissa, joukkorakenteissa sekä virastoissa palvelee vähän alle sata suomalaista sotilasta.

Asunmaa kertoo, että tahti on ylittänyt odotukset.

– Suomen kohdalla sotilaallisten tehtävien täyttäminen Naton eri organisaatioissa on sujunut uudelle jäsenmaalle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Itse asiassa me olemme tällä hetkellä jopa tätä suunniteltua aikataulua edellä näiden tehtävien täytössä, Asunmaa sanoo.

SOTILASTEHTÄVIÄ Suomi on hakenut suunnitelmallisesti eri puolustushaaroihin ja sotilasarvoihin. Erityistä huomiota on kiinnitetty esikuntiin, joissa suunnitellaan pohjoisen alueen puolustusta, jotta Suomen näkökulma ja erityisosaaminen tulee huomioitua.

EU-keskustelussa nousee usein esiin se, onko Suomi onnistunut saamaan strategisesti merkittäviä tehtäviä ja saadaanko EU:sta mitään vastineeksi. Samaan tapaan puheissa voi kuulua, että Suomi on ”kokoaan suurempi” unionissa.

Entä miten mahtaa olla tilanne Naton kanssa?

Asunmaa jarruttelee liian suoraviivaista vertailua EU-retoriikkaan.

– Yksittäinen jäsenmaa saa Natossa tehtäviä oman painoarvonsa verran. Pitää olla myös realisti siinä, mitä tehtäviä hakee, ja täytyy ymmärtää, että Suomi on väkiluvultaan ja kansantalouden koolta suhteellisen pieni jäsenmaa, joten emme voi saada omaa painoarvoamme enemmän sotilaallisia tehtäviä.

Lisäksi hän huomauttaa, että liittokunnassa palveleva sotilas tai virkailija on ensisijaisesti järjestön, ei lähettävän maan asialla.

– Kun henkilö palvelee komentorakenteessa, silloin hän ei ole roolissaan ajamassa ensisijaisesti Suomen agendaa.

LIITTOKUNNASSA kansallinen vaikuttaminen tapahtuu poliittisella tasolla, Naton neuvostossa ja työtyhmissä sekä ministerikokouksissa – ei yksittäisten virkamiesten toimenkuvien kautta.

Silti Asunmaa näkee, että suomalaisten läsnäololla on väliä. Kun pohjoisen alueen puolustusta suunnitellaan, on Suomen etu, että pöydässä istuu ihmisiä, jotka tuntevat nimenomaan tämän maailmankolkan olot.

– Arvio on se, että Suomi on hakenut ja saanut tehtäviä niistä johtoportaista ja organisaatioista, jotka ovat Suomen kannalta merkityksellisiä. Suomi pyrkii olemaan läsnä mahdollisimman laajasti Naton sotilasrakenteissa, Asunmaa sanoo.

– Jäsenmaana Suomen tehtävä on poliittisesti pitää huolta, että liittokunnan yhteiset tavoitteet ovat myös meidän tavoitteitamme.

ASUNMAA KEHOTTAA suomalaisia hakemaan ennakkoluulottomasti Nato-virkoihin. Kynnys ei hänen mukaansa ole niin korkea, kuin moni ehkä ajattelee.

– Kovasti rohkaisen. Ei se ihan mahdotonta ole.

Rohkaisujen lisäksi Brysselistä on tarjolla myös käytännön tukea.

– Me täällä edustustossa mielellään valmennetaan ihmisiä, jotka ovat hakemassa näihin tehtäviin. Meillä on nettisivuilla tietopaketti.

Erityisesti Asunmaa nostaa esiin harjoitteluohjelman, jonka hän näkee parhaana sisääntuloväylänä vakituisiin tehtäviin.