Hedelmäpeleihin jäävät koukkuun erityisesti iäkkäät naiset.

– Panokset ovat pieniä, mutta panostamista tapahtuu jatkuvasti. Pelissä on kilinää, kolinaa ja visuaalista tekemistä, joten sen äärellä kuluu helposti paljon aikaa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Hannu Alho kuvailee.

Peliklinikan tieto- ja tukipiste Tiltin koordinaattorin Jenni Kämpin mukaan peliriippuvaisten avunhakijoiden joukossa ikäihmiset eivät näyttäydy suurena joukkona. Kämpin mielestä ikäihmisten ongelmat saattavat kuitenkin jäädä piiloon, eikä apua ongelmatilanteissa välttämättä haeta.

Kämppi kertoo tutkimusten osoittavan, että ikäihmisten peliriippuvuuden taustalla ovat usein erilaiset elämän taitekohdat, kuten eläkkeelle jääminen ja siihen liittyvä tulojen lasku. Myös muut elämässä tapahtuvat muutokset saattavat altistaa rahapeliongelmalle.

– Joissakin tutkimuksissa erityisesti ikäihmisten pelaamisen on havaittu olevan tietynlaista pakopelaamista, jossa pelaaminen vie huomion pois elämän haastavista ja epämiellyttävistä puolista, Kämppi toteaa.

A-Klinikan johtavan ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan ikäihmisten pelaamisessa on usein kyse päivien täyttämisestä – pelaaminen on ajanviettoa, joka muuttuu ongelmaksi.

– Kumppani on saattanut menehtyä, sukulaiset voivat olla kaukana ja verkostot ovat pienentyneet. Pelaaminen tuo helpotusta yksinäisyyteen, Simojoki kertoo.

THL:n Alho sanoo, että pienituloisten eläkeläisten kohdalla taloudelliset ongelmat voivat kärjistyä hyvinkin nopeasti. Tästä seuraa usein masentuneisuutta, ahdistuneisuutta tai päihteidenkäyttöä.

Alhon mukaan ikäihmiset ovat taitavia peittelemään ongelmiaan. Hän nostaa esimerkiksi iäkkään naisen, joka oli pelannut itselleen 30 000 euroa velkaa niin, etteivät hänen lapsensa tienneet asiasta mitään, vaikka he olivat aktiivisesti yhteydessä äitiinsä.

– Peittely-yritysten taustalla on häpeä: ”kuinka minusta on tullut tällainen?” Moni on saattanut pelata taivaan tuuliin kaikki perintörahatkin.

Simojoen mukaan ikäihmiset säästävät nuorempia herkemmin esimerkiksi lääke- ja ruokakustannuksistaan mahdollistaakseen pelaamista. Ikäihmisen ruokavalion yksipuolistuminen vaikuttaa nopeasti myös terveyteen.

Simojoki pitää ongelmallisena sitä, että ikäihmisten pelaamista ei aina tunnisteta ongelmaksi palvelujärjestelmässäkään.

– Edelleen ajatellaan liian helposti, että siellä on taas yksi mummeli peliautomaatilla. Pelaaminen nähdään osana vanhuutta: ”kaikki ikäihmisethän pelaavat bingoa ja rahapelejä.”

Simojoen mukaan ikäihmisillä on erilaisen kulttuurisen taustansa takia usein nuorempia korkeampi kynnys hoitoon hakeutumiseen. Heillä ei myöskään välttämättä ole samanlaista tietoutta peliongelmista tai niiden hoitokeinoista.