– Huonosti pärjääviä kuntia on liian paljon ja olisi järkevää, että liitoksia tehtäisiin, hän toteaa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa.

Valtiovarainministeriössä (VM) pohditaan, voidaanko kuntaliitoksia tukea.

– Pakkoliitoksia ei esitetä, mutta mahdollista porkkanaa etsitään. Voi olla, että eurojen lisäksi tarvitaan muutakin apua, Paatero arvioi.

– Voidaan kysyä, haluavatko ja pystyvätkö kaikki kunnat enää jatkamaan itsenäisenä sen jälkeen, Paatero sanoo.

– Sekä verotulot että valtion osuudet vähenevät roimasti. Monien kuntien talous hiipuu niin pieneksi, että niillä on suuria vaikeuksia toteuttaa tarvittavia investointeja esimerkiksi kouluihin. Kuntien pieni tase vaikeuttaa lainansaantia.

Paatero toteaa, että muissa Pohjoismaissa on sama kehitys käynnissä.

– Väki siirtyy maaseudulta kaupunkeihin. Tanska on pisimmällä, siellä ollaan kuntien vähentämisen jälkeen luopumassa jo maakunnistakin.

Paatero muistuttaa, että kunnat ovat sadan vuoden ajan menestyksellisesti tuottaneet palvelut asukkaille. Uusia tehtäviä on tulossa, mutta Paateron mielestä niitä ei ole liikaa.

Ministeri huomauttaa, että ongelmakuntia ja hyvin pärjääviä on sekä isoissa että pienissä kunnissa ja sekä kaupungeissa että maaseudulla.

– Väen väheneminen ei tarkoita kunnan kurjistumista, jos elinvoimasta pidetään huolta.

Kunnat tekevät jo paljon yhteistyötä kuntayhtymissä ja isäntäkuntana. VM:ssä on työryhmä käsittelemässä kuntien tehtäviä, taloutta ja elinvoimaa. Paatero haluaa odottaa työryhmän esitystä, ennen kuin tekee esityksiä kuntien tehtävien muutoksista.

Esillä on ollut “kevytkunta”, jossa esimerkiksi maakunnan keskuskaupunki velvoitettaisiin huolehtimaan pienimpien kuntien tehtävistä. Tämä vaatii kuntalakiin muutosta.

Hallitusohjelman mukaan kuntien eriytymistä aiotaan helpottaa parantamalla teiden ja valokuidun rakentamista, pitämällä kouluverkosto kunnossa ja lisäämällä alueellista yhteistyötä kuntien, valtion ja yritysten kesken sopimuksin.

Valtionosuusjärjestelmä käydään läpi, mikä on Paateron mukaan “iso, iso muutos”.

Paatero haluaisi vertailla kuntien valtionosuuksia keskenään myös maakuntien sisällä eikä vain valtakunnallisesti.

– Ruotsissa on jo menty tähän suuntaan, hän huomauttaa MT:n haastattelussa.

Kunnille on luvassa ensi vuonna lisää 1,1 miljardia euroa, ja uudet tehtävät korvataan sataprosenttisesti. Leikkaukset valtionosuuksiin lopetetaan, samoin indeksijäädytys.