Jo Stubbin hallituksessa hänelle kuului niin ikään omistajaohjaus.

Kuntapolitiikkaa Paatero on harrastanut pitkään. Viime vaalikaudella hän istui eduskunnan hallintovaliokunnassa. Hän on myös Kuntaliiton puheenjohtaja.

Hän pitää  kuntien eriytymistä ja rahoitusta isona haasteena. Iso tehtävä on myös valtionomistusten muuttaminen entistä tuottavampaan käyttöön investoinneiksi. Kertaluonteisiin investonteiihin Rinteen hallitus aikoo käyttää jopa 3 miljardia euroa.

– Eihän niitä investointeja kaikkia laiteta tämän vuoden aikana käyntiin. Eihän se nyt niin mene, että marssitaan maanantaina sinne ja ilmoitetaan, että nämä pistetään lihoiksi. Sitä kokonaisuutta pitää katsoa, Paatero sanoo.

Millaista sitten olisi se valtion omaisuus, jonka kohdetta voitaisiin katsoa uudelleen.

– Jos menen poissulkemisen systeemillä, meillä on niitä valtionyhtiöitä, jotka ovat meille strategisesti tärkeitä. Niissä on yli 50 prosentin omistus, joka on pidettävä ehdottomasti. Sitten meillä on muutamia yhtiöitä, jotka ovat sen takia tärkeitä, koska ne ovat meille työvälineitä eli omistetaan niitä, jotta saadaan joitakin muita asioita tehtyä. Käytännön tasolla helpompia ovat varmaan ne, jotka ovat (valtion sijoitusyhtiön) Solidiumin sisällä.

Paatero muistuttaa, että uusi hallitusohjelma lopettaa indeksileikkausten jäädytykset. Samoin kikyn leikkaukset loppuvat, mikä tuottaa kunnille lähes miljardi euroa lisää rahaa. Jos kunnille asetetaan lisää tehtäviä, hallitusohjelman kirjauksen mukaan ne korvataan täysimääräisesti. 

– Näillä kunnat pääsevät hyvin seuraavia vuosia eteenpäin. Mutta kuntien velkaantuminen on suhteessa vielä suurempaa kuin valtion. Sille pitäisi pystyä tekemään jotain. Toinen vielä isompi juttu, johon tarvittaisiin valtionosuusuudistus, on se että meidän kunnat eriytyvät. Meillä on väestöä menettäviä kuntia, joista työpaikat häviävät ja kaupunkikeskittymiä, joissa paineet ovat toisenlaiset. 

Paatero muistuttaa, että valtionosuusuudistus tarvitaan jo sotenkin vuoksi. Maakuntauudistus muuttaa myös kuntien talousrakennetta, kun raha alkaa kulkea myös maakuntien kautta.

Sote-uudistuksessa demareiden ja Kuntaliitonkin tavoite on ollut, että kuntien pitää pystyä olemaan mukana tuottamassa palveluita. Paateron mukaan työllisyyden hoidossakin pitää vahvistaa kuntien osuutta. 

– Siinähän tulee varmaan tapahtumaan niin, että työllisyyspalvelut tulevat isompien kuntien harteille, jos ne haluavat sitä hoitaa. Se työnjako tullaan varmaan käymään lähiaikoina läpi niin, että lähipalvelut TE-palveluista olisivat kuntien hoidettavana. Toistaiseksi ainakin TE-keskukset säilyvät. Valtion aluehallinnosta on päätetty tehdä erillinen parlamentaarinen selvitys.