Puhemiesneuvosto käsitteli asiaa kokouksessaan tiistaina. Keskustelun taustalla oli muun muassa kansanedustajien osallistuminen tosi-tv-ohjelmiin, mutta asiaa käsiteltiin yleisemmällä tasolla.

Puhemiesneuvosto linjasi, että edustajanpalkkion pidättäminen voi olla tulevaisuudessa mahdollista, vaikka pidättämistä koskevat edellytykset ovat korkeita eikä näin ole aiemmin tehty.

Vs. eduskunnan pääsihteeri Mikael Koillinen sanoi STT:lle, että on vaikeaa arvioida, mitä tämä tulee käytännössä tarkoittamaan.

Koillisen mukaan asiasta ei ole tällä hetkellä vireillä enää muita selvityksiä.

MAHDOLLISUUTTA edustajan palkkion pidättämiseen oli käsitelty jo ennen tiistain kokousta puhemiesneuvoston aamukoulussa noin kuukausi sitten. Asiasta olivat antaneet lausuntonsa myös professorit Veli-Pekka Viljanen ja Mikael Hidén.

Asiaa koskevan säännöksen mukaan eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta päättää, että kansanedustaja menettää määrätyltä ajalta edustajanpalkkionsa tai osan siitä, jos hän jättää toistuvasti osallistumatta eduskuntatyöhön ilman hyväksyttävää estettä. Nykyinen laki säädettiin vuosituhannen vaihteessa eikä sitä ole sovellettu vielä kertaakaan.

Lähes vastaava sääntely oli vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksessä. Sitä ei ole sovellettu kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Viljanen toteaa lausunnossaan, että nykyisessä laissa edellytyksenä palkkion pidättämiselle on edustajantoimen laiminlyönnin toistuvuus.

-  Sanktioitavilta poissaoloilta edellytetään tiettyä yhtäjaksoisuutta ja pidempiaikaisuutta, esimerkiksi joitakin viikkoja kestävää poissaoloa eduskuntatyöstä ilman sille esitettyä hyväksyttävää syytä, lausunnossa todetaan.

Hyväksyttäviksi syiksi poissaololle katsotaan eduskunnan työjärjestyksessä esimerkiksi vanhempainvapaat, oma tai lähiomaisen sairaus, perheenjäsenen kuolema tai hautajaiset.

Terhi Riolo Uusivaara/STT