Niin sanottu äänestäjän kulututtajansuoja on kovilla, kun etenkin viime vuosien politiikasta vastanneet hallituspuolueet pyörtävät aikaisempia puheitaan ja kaunistelevat tekemiään leikkauksia. Tässä on kunnostautunut etenkin keskusta, joka on esittänyt paikkauksia hallituksen tekemiin koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksiin.

Jos näissä lupauksissa oltaisiin vakavasti liikkeellä, hallitus tekisi korjauksia parhaillaan käsittelyssä olevaan budjettiin. Siinä kuitenkin jo aiemmin päätetyt indeksileikkaukset jatkuvat.

Sipilä pelotteli Turussa mahdollisen sinipunan kamaluudella. Puhe oli ilmeisesti suunnattu enemmän keskustalaisille kuin vielä puoluettaan miettiville äänestäjille. Keskustassa on vahva kannatus punamulta-vaihtoehdolle, mutta alkiolaisuudesta kauas markkinatalouden puolelle asemoituva Sipilä näkisi todennäköisesti mielellään porvarihallituksen jatkavan vaalien jälkeen. Siitäkin huolimatta, että moni keskustalainen pitää hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa lähtökohtaisesti syynä kannatuksen heikentymiselle.

Vaalitulos suurelta osin ratkaisee, kenen johdolla ja minkälaisella kokoonpanolla seuraavaa hallitusta aletaan koota. Ajoittaisesta keskinäisestä nokittelusta huolimatta keskustan ja kokoomuksen välinen liima on edelleen vahva. Molemmilla on kova halu jatkaa porvarillista yhteistyötä vaalien jälkeen. Tämä vaihtoehto ei ole mahdoton, jos keskustan viime vaalien 21,1 prosentin ääniosuus romahtaa esimerkiksi vain 18 prosenttiin ja kannatuskyselyjä johtavan SDP:n vaalivoitto jää ennustettua pienemmäksi. Näissä vaaleissa demareiden ei siis kannata tuudittautua kannatuskyselyjen luomaan harhaan varmasta voitosta.

Hallitusneuvotteluja voi myös mutkistaa se, että tähän mennessä aikaisempiin vaaleihin verrattuna poikkeuksellisen moni puolue on tehnyt listaa sopimattomista hallituskumppaneista. Esimerkiksi yhteistyö perussuomalaisten kanssa arveluttaa monia. Tosin vaalien lähestyminen – ja tasainen vaalitulos tai hallituskiima – voi vielä loiventaa näitä näkemyksiä.