Virka on määräaikainen, ja huhtikuun alussa alkava kausi päättyy vuonna 2026.

–  On hienoa saada uudessa roolissa tehdä työtä kestävän kasvun, maailman parhaan julkisen hallinnon ja talouden vakauden eteen. Koen tärkeäksi myös koronakriisin jälkeen edistää uudistuksia ja uudistumista, jotta meidän ja tulevien sukupolvien hyvinvointi ja oikeudet voivat toteutua, Majanen sanoo tiedotteessa.

Majanen seuraa tehtävässä Martti Hetemäkeä. Majanen on toiminut määräaikaisena kansliapäällikkönä siitä lähtien, kun Hetemäki jäi eläkkeelle viime syksynä. Hetemäki siirtyi lähtönsä jälkeen Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston taloustieteen työelämäprofessoriksi.

Virka, jota Hetemäkeä ennen hoiti Raimo Sailas, on virallisesti nimeltään ”valtiosihteeri kansliapäällikkönä”.

Toiselle haastattelukierrokselle Majanen, Nerg ja Spolander

Ensimmäisellä kierroksella vuonna 2019 hakijoita oli kuusi, toisella 21. Hakijoiden joukossa olivat muun muassa kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattorina työskennellyt Markus Sovala, joka nimitettiin viime kuussa Tilastokeskuksen pääjohtajaksi.

Nimittämismuistiossa todetaan, että valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävä on yksi valtionhallinnon vaativimmista tehtävistä. Muistion mukaan Majasen lisäksi Nerg, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö Mikko Spolander ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen täyttävät parhaiten kelpoisuusvaatimukset ja tehtävän muut edellytykset.

Heistä kolme, Majanen, Nerg ja Spolander, eteni valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) vetämälle toiselle haastattelukierrokselle. Majasen vahvuudeksi luettiin nimittämismuistion mukaan hakijoista syvällisin perehtyminen talouspolitiikkaan ja sen valmisteluun.

Nimittämismuistiossa todetaan, että talouspolitiikan kysymykset ovat tulevaisuudessa ratkaisevassa asemassa koko julkisen talouden kestävyyden ja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta.

–  Majanen on osoittanut kyvykkyyttä strategiseen ajatteluun koskien talouskasvun edellytysten luomista ja julkisen talouden tasapainottamista kuin myös näkemyksellisyyttä ja kykyä yhteistyön tekemiseen eri ministeriöiden kanssa, muistio summaa.