Turva – Hymy

Nappaavatko suomalaiset kahden miljardin markkinat? – Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kuva: biolan

Biolan Groupiin kuuluvan Novarbon uusi sammalvillan tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Euroopassa kasvihuoneviljelyssä käytettävälle sammalvillaiselle kasvualustalevylle on arviolta yli 2 miljardin euron markkinat. Novarbo hyödyntää VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) patentoimaa tuotantoteknologiaa. Mosswool®-nimellä kulkeva, rahkasammaleesta tehty kasvualustalevy syrjäyttää Euroopassa yleisesti käytetyn fossiilisen ja epäekologisen kivivillan. Luken testeissä Mosswool®-alustalla kasvatetulla kurkkusadolla on parempi kasvutulos kuin kivivillalla.

Biolan Groupin Novarbo sai EU:n pk-yrityksille suunnatusta Horisontti 2020 -ohjelmasta 2,44 miljoonaa euroa sammalvillan kasvualustatuotannon kehittämiseen. Osa rahoituksesta käytetään uuden tuotantolaitteiston rakentamiseen. Suomessa kasvihuoneviljelyssä käytetään enimmäkseen turvepohjaisia kasvualustoja. Sen sijaan Keski-Euroopassa kivivillaiset kasvualustat ovat yleisesti käytössä.

– Kivivillalevy on kasvualustana epäekologisuutensa takia ongelmallinen tuote. Vuosittain vaihdettavia kivivilla-alustoja ei EU-määräysten mukaisesti saa viedä kaatopaikalle eikä ajaa penkkaan. Ne eivät myöskään pala eivätkä maadu. Kivivillainen, juurimassalla täyttynyt alusta pitää ensin viedä jälleenkäsittelylaitokseen, joka erottelee kiviaineksen ja juurimassan toisistaan. Sen jälkeen kivi pitää vielä kuljettaa seuraavaan paikkaan, jossa sitä ehkä voidaan jatkokäyttää. Sammalvillasta tehty kasvualustalevy sen sijaan pystytään kompostoimaan sellaisenaan, Novarbon tekninen asiantuntija ja Mosswool-hankkeen projektipäällikkö Petri Konttinen kertoo.

Sammalvillasta seuraava viennin hittituote

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia. Kokonaisuudessaan sammalvillan Euroopan kohdemarkkina on arviolta yli 2 miljardia euroa. Markkinoiden kasvuennuste on 6–7 prosenttia. Näille markkinoille Biolan Groupin Novarbo tähtää uudella VTT:n ja Luken patentoimalla innovaatiolla. Tulevaisuudessa Novarbon valmistamalla kasvualustalla eurooppalainen kasvihuoneviljelijä pääsee kasvattamaan kurkkua, tomaattia ja paprikaa aikaisempaa ympäristöystävällisemmin.

– Rakennamme Mosswoolista ehdottomasti vientituotetta. Oma kotimarkkinamme on teollisen tuotannon mittakaavaa ajatellen liian suppea. Sen sijaan koko Euroopan tasolla sammalvillasta pystytään tekemään Suomelle seuraava viennin hittituote. Onhan tämä uskomattoman hieno mahdollisuus laajentaa vientirepertuaariamme, Konttinen toteaa.

Kohta espanjalainen kurkku kasvaa suomalaisella sammalvillalla

Kasvualustan pääraaka-aine on suomalainen rahkasammal. Mosswool®-kasvualustaan tarvittava rahkasammal kerätään suomalaisilta soilta, jotka eivät ole enää luonnontilassa. Nämä ovat niin sanottuja kitumaasoita, joilla ojitus metsämaaksi on epäonnistunut. Sammalta ei korjata luonnontilaisilta tai luonnonsuojelusoilta vaan niiltä, jotka ovat luontoarvojaan menettäneitä joutomaita.

– Sammal kerätään Biolan-yhtiöihin kuuluvan EcoMoss Oy:n kehittämällä patentoidulla korjuutekniikalla. Se poimii vain osan elävästä sammaleesta, puristaa veden sammaleesta ja palauttaa tämän veden suon biotooppiin. Suon pintaa ei siis kerätä paljaaksi, joten suolle jää reilusti itiöitä kasvattamaan uutta sammalta. Uuden, ympäristöystävällisen korjuutekniikan ansiosta suo palautuu ennalleen muutamassa vuodessa, Petri Konttinen kuvaa korjuumenetelmää.

Ekologisuuden lisäksi enemmän kurkkusatoa

Luke on testannut Mosswool®-levyjä kurkun kasvatukseen Piikkiön koekasvihuoneella. Testissä verrattiin sammalvillaisen ja kivivillaisen kasvualustan satotuottoa. Testi todisti, että Mosswool®-alustalla kasvatetun kurkkusadon kasvutulos on parempi kuin kivivillalla. Kun kivivillan vertailumääräksi otettiin 100 kg, niin Mosswool®-kasvualustalla tuotettu vastaava kurkkusato oli 107 kg.

– Ympäristöystävällisyys on äärimmäisen tärkeää. Kun siihen pystytään vielä yhdistämään parempi tuottavuus, päästään nopeammin ratkaisuihin, joilla vähennetään ihmisen tuottamaa ympäristökuormaa. Lopputulemana ihminen voittaa ja luonto voittaa, Petri Konttinen päättää.

 

Keskustelua aiheesta

Emiratesin suurtilaus varmisti jättikone A380:n tuotannolle vuosien jatkoajan

Kuva: AFP PHOTO/Giuseppe Cacace
Emiraattien Airbus A380 laskeutumassa Dubaihin.

Lentoyhtiö Emirates Airlines käytännössä pelasti lentokonevalmistaja Airbusin A380-ohjelman torstaina, kun se ilmoitti tehneensä sopimuksen 36 Airbus A380-lentokoneen ostamisesta. Sopimuksen arvo on 16 miljardia dollaria.
Emiratesin sopimus on sitova 20 koneen osalta ja sisältää option 16 koneesta.

Airbus oli kertonut, että ilman uusia tilauksia sen olisi lopetettava maailman suurimman matkustajakoneen A380:n tuotanto. Koneesta ei ollut tehty yhtään tilausta kahteen vuoteen.

Arabiemiraattien Dubaissa päämajaansa pitävä Emirates on jo valmiiksi A380:n tärkein asiakas. Yhtiöllä on käytössä 101 konetta ja sillä oli jo ennestään sisällä sitova tilaus 41 koneesta.

Eurooppalaisvalmistaja Airbusin myyntijohtajan John Leahyn mukaan Emiratesin tilaus turvaa A380:n valmistuksen ainakin 10 vuoden ajaksi.

72 710 menopeliä meni romuksi – rekisterissä yhä yli 400 000 tyhjän panttina

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomessa palautui viime vuonna kierrätykseen ennätysmäärä vanhoja autoja. Vuonna 2017 romutustodistuksia kirjoitettiin yhteensä 72 710, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan syynä kasvaneisiin romutusmääriin ovat sekä romumetallin maailmanmarkkinahintojen kasvu että suomalaisten parempi autojen kierrätysjärjestelmän tuntemus.

Autojen keskimääräinen romutusikä nousi viime vuonna 20,7 vuoteen. Romutusikä on noussut viime vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin romutuspalkkiokokeilu alensi keskimääräistä romutusikää.

Ennätyksellisistä romutusmääristä huolimatta kasvun varaa on. Suomessa on rekisterissä yli 400 000 henkilöautoa, jotka eivät ole olleet liikennekäytössä yli kahteen vuoteen.

Suomen henkilöautokannan keski-ikä kasvoi viime vuonna 12 vuoteen.

Postinjakelu uhkaa loppua kokonaan Tanskassa

Kuva: Lehtikuva / Jarno Mela

Perinteisen kirjepostin jakaminen on Tanskassa niin kannattamatonta liiketoimintaa, että sille ei parin vuoden kuluttua ehkä löydy vapaaehtoista hoitajaa, varoittaa Tanskan liikenneministeri Ole Birk Olesen.

Valtiolla on nyt vuoteen 2019 jatkuva sopimus jakelusta Postnord-yhtiön kanssa, joka muodostettiin yhdistämällä Ruotsin ja Tanskan postit.

Kirjepostin määrä on laskenut Tanskassa nopeammin kuin missään muualla maailmassa ja Postnord ei todennäköisesti halua jatkaa kannattamatonta toimintaa.

S-ryhmän myynti kasvoi joulukaupan vauhdittamana

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

S-ryhmän myynti kasvoi viime vuonna. Edellisvuotta vilkkaamman joulukaupan vauhdittamana S-ryhmän vuoden 2017 veroton vähittäismyynti kasvoi 2,3 prosenttia ja oli 11 273 miljoonaa euroa.

Joulukauppa oli vilkasta etenkin Sokoksilla, Emotioneissa ja Prismoissa. Koko vuoden myynnit kasvoivat kautta linjan.

– Myyntimme kehittyivät hyvässä tasapainossa eri liiketoiminnoissamme pitkin vuotta. Tavaratalokaupan ja marketkaupan lisäksi kasvua oli erityisesti ABC-asemilla ja hotelleissamme, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoi tiedotteessa.

S-ryhmän Suomen päivittäistavarakauppa kasvoi 2,1 prosenttia ja oli 6 920 miljoonaa euroa. Kasvu oli alan markkinakehitystä nopeampaa.

– Pidämme jatkossakin huolta päivittäistavarakauppamme hintakilpailukyvystä ja lisäämme laadukasta valikoimaamme, Heikkilä sanoi.

”Onhan se ykkössija aika hauska juttu” – Helsingin satamien luvut huimaavat, Dover jäi taakse

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Helsinki on noussut matkustajamäärältään Euroopan ja samalla maailman vilkkaimmaksi satamaksi.

Viime vuonna pelkästään Helsingin satamien kautta kulkevassa linjaliikenteessä oli 11,8 miljoonaa matkustajaa, kun pahin kilpailija Doverin satama Britanniassa jäi 11,7 miljoonaan matkustajaan.

Helsingissä vieraili lisäksi ennätykselliset 478 000 risteilymatkustajaa, joten matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa, kertoo Helsingin Satama.

Matkustajaliikenteestä vastaava johtaja Kari Noroviita myhäilee puhelimessa, että Doverin ohittaminen ei sinänsä ole Helsingin Satamalle tärkeää, koska satamat eivät kilpaile keskenään. Jonkinlaisen kehuskeluoikeuden ykkössijalla saa.

– Kun mietitään väestöpohjaa täällä, niin onhan se (ykkössija) aika hauska juttu, hän sanoo STT:lle.

Helsingin ja Tallinnan välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän.

Helsingin nousun maailman suurimmaksi voi selittää yhä tiivistyvällä laivaliikenteellä Helsingin ja Tallinnan välillä. Kaupunkien välillä kulki vuonna 2017 yhdeksän miljoonaa matkustajaa, missä oli kasvua toissa vuoteen 3,2 prosenttia. Kolme neljäsosaa matkustajaliikenteestä kulki ”Tallsingin” välillä.

– Kun on puhuttu pitkään Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungista, niin kyllähän se on tätä päivää, Noroviita toteaa.

Kaupunkien välillä sukkuloidaan koko ajan enemmän. Noroviita huomauttaa, että Helsingin Länsisatamaan avattiin talvella uusi matkustajaterminaali ja Tallink otti käyttöön uuden aluksen reitille. Lähtöjen määrä on lisääntynyt ja lisää suunnitellaan, hän kertoo.

Kasvu näkyy luonnollisesti myös Tallinnassa, jossa laivamatkustajia oli viime vuonna 10,5 miljoonaa. Matkustajamäärät kasvoivat siellä 4 prosenttia. Tallinnan sataman matkustajamäärät ovat kasvaneet kymmenen vuotta putkeen.

Englannin kanaalin rannalla sijaitsevan Doverin matkustajamäärät jatkoivat viime vuonna laskuaan. Vielä kymmenisen vuotta sitten sataman matkustajamäärät huitelivat 13–14 miljoonan välillä. Erityisesti sataman läpi kulkevien linja-autojen määrät ovat tippuneet kymmenillä tuhansilla 2000-luvun alusta.

Muualla maailmassa ei päästä samanlaisiin matkustajamääriin, koska tärkeät lauttayhteydet on pääasiassa korvattu silloilla tai tunneleilla.

STT–OLLI VESALA