Oikeuden mukaan tuomitut olivat jatkaneet kielletyn uusnatsijärjestön Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toimintaa Kohti vapautta -liikkeen (KV) nimissä. Kyse oli muun muassa Kohti vapautta -liikkeen mielenosoituksista vuosina 2019-2020.

Korkein oikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi syksyllä 2020. Jo sitä ennen liike oli määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon.

Keskusrikospoliisin (KRP) mukaan KV oli omaksunut PVL:ltä symboliikan ja tunnustensa värimaailman. KRP:n esitutkinnan perusteella liike oli myös toiminut samoilla toimintaperiaatteilla, tavoitteilla sekä ideologialla kuin PVL ja siinä oli samoja aktiivisia toimijoita.

-  Molempien toiminnassa on levitetty avoimen ulkomaalais- ja juutalaisvihamielistä informaatiota. Molemmat liikkeet ovat avoimesti kannattaneet kansallissosialismia ja ilmoittaneet toimintansa tavoitteeksi kansallissosialistisen yhteiskuntajärjestyksen. KV-liikkeellä ei ole ollut muuta toimintaa kuin kansallissosialistisen ja ulkomaalaisvihamielisen aatemaailman levittäminen, oikeus listasi tuomiossaan.

Syytetyt kiistivät syytteen ja vetosivat muun muassa siihen, että KV aloitti toimintansa jo vuonna 2016, eli ennen PVL:n lakkauttamista. Käräjäoikeuden mukaan tällä ei kuitenkaan ollut suurta painoarvoa siksi, että KV:n laajamittainen toiminta alkoi liikkeen omankin ilmoituksen mukaan vasta vuonna 2019, kun PVL asetettiin väliaikaiseen toimintakieltoon.

-  Käräjäoikeus katsoo, että Kohti vapautta -liikkeen toiminta on tosiasiassa ollut kielletyn Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen toiminnan jatkamista, tuomiossa sanotaan.

Laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisen lisäksi miehet syyllistyivät oikeuden mukaan myös useampiin kiihottamisiin kansanryhmää vastaan. Kaikista rikoksista yhteensä kaksi miehistä tuomittiin 60 päiväsakkoon ja kaksi 70 päiväsakkoon.

LAITTOMAN yhdistystoiminnan harjoittamisesta oli syytteessä myös kolme muuta miestä. Heidän osaltaan syyteoikeus ehti kuitenkin vanhentua ennen kuin haastehakemusta saatiin annettua heille tiedoksi.

Yksi heistä sai tuomion Turun juutalaisen seurakunnan synagogaan kohdistuneesta törkeästä vahingonteosta tammikuussa 2020. Oikeuden mukaan mies töhri synagogan ulkoseiniä punaisella maalilla ja kiinnitti synagogan porttiin kyltin, jossa oli muun muassa nyrkin kuva ja juutalaisiin kohdistunut vihakirjoitus.

Käräjäoikeus otti rangaistusta mitatessaan huomioon koventamisperusteena sen, että oikeuden mukaan mies teki teon uskontoon perustuvasta vaikuttimesta.

- (Syytetyn) tekemä törkeä vahingonteko on kohdistunut synagogaan. Tekopäivänä on vietetty vainojen uhrien muistopäivää, jota kansainvälisesti vietetään holokaustissa menehtyneiden muistopäivänä. Näiden seikkojen sekä (syytetyn) syyksi kohdissa 6 ja 7 luettujen kiihottamisrikosten perusteella on selvää, että synagoga ei ole valikoitunut teon kohteeksi sattumanvaraisesti, vaan että (syytetty) on tehnyt tekonsa juutalaisten uskontoon ja vakaumukseen perustuvasta vaikuttimesta, oikeus katsoi tuomiossaan.

Mies tuomittiin törkeästä vahingonteosta, kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä ampuma-aserikoksesta vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.